Parasta on oppimisen riemu

Meiltä edumarilaisilta kysytään usein, mikä on työssämme parasta. Vastaus on helppo. Parasta on oppimisen riemu.

Koulutuksia suunnitellessamme teemme ahkerasti töitä oivallusten eteen. Mikään ei ole sen kiehtovampaa, kun nähdä niiden syntyvän koulutuksissa. Seurata onnellisena opiskelijoita, jotka ovat juuri oivaltaneet koulutuksen aikana jotain uutta.

Harmaita hiuksia ja huojennuksen tunne

Joskus koulutuksessa opeteltava asia on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Aihe on aiheuttanut opiskelijalle harmaita hiuksia, tuskastuneisuutta ja jopa toivottomuutta. Huojennuksen tunne on silminnähtävä, kun palaset loksahtavat hyvässä ja selkeässä koulutuksessa kohdalleen. Juuri sellaisessa hetkessä parasta on oppimisen riemu.

Saamme eniten palautetta opiskelijoiden oivalluksen hetkistä. Keräämässämme koulutuspalautteessa lukee silloin seuraavia asioita. Ihan huippukoulutus! Sain paljon uutta ajateltavaa ja olisin voinut kuunnella tätä kouluttajaa pidempäänkin.

Miten oppiminen sitten syntyy?

Miten oppiminen sitten syntyy? Tämä on kysymys, jota mietimme paljon. Oppimisen resepti on monimutkainen. Yksinkertaisimmillaan kyse on tarkkaavaisuuden, muistin ja motivaation yhteispelistä. Oppimista tapahtuu jatkuvasti ja kaikkialla. Koulutuksen tauoilla ja kotimatkallakin.

Mielenkiintoista on, miten kouluttajammekin sanovat oppivansa koulutusten aikana itsekin. Hyvä koulutus ei siis ole yksisuuntainen prosessi. Oppiminen on parhaimmillaan vuorovaikutusta, jossa kaikki voittavat.

Yksi kutoo koulutukseen keskittyessään villasukkaa

On hyvä muistaa, ettei oppiminen synny tyhjiössä. Opiskelija tuo koulutukseen tuliaisina oppimisen ainekset. Kokemuksen, osaamisen, aiemmin opitut taidot ja oppimistyylinsä.

Oma osansa oppimisessa on opiskelijan temperamentilla, sinnikkyydellä, vireystilalla ja aktiivisuudellakin.

On mielenkiintoista tarkkailla vaikkapa sitä, miten eri tavoin ihmiset keskittyvät opittavaan asiaan. Yksi kutoo keskittyessään villasukkaa ja toinen tekee kynä savuten muistiinpanoja oivalluksistaan. Kolmas imee tietoa lähes hievahtamatta paikaltaan. Neljäs kysyy pohtivan näköisenä paljon tarkentavia kysymyksiä.

Tapahtuu oppiminen sitten kuinka persoonallisella tavalla tahansa, yksi asia ei muutu. Parasta on oppimisen riemu. Siksi kutsumme sinut Edumarin matkaan.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Riitatilanteista ratkaisuihin koulussa

Moni opettaja miettii, miten kohdata haastavat tilanteet lasten, vanhempien ja kollegoiden kanssa. Miten riidoista luovitaan koulussa hyviin ja konkreettisiin ratkaisuihin? Näissä kysymyksissä työyhteisösovittelun erityisosaaja Jonna Linnanahde on omalla maaperällään.

Lähtökohtana riitatilanteen ratkaisuun on, että asenteen sitä kohtaan on muututtava. Työpaikalla puhkeava riita ei ole kamala ja viimeiseen saakka välteltävä asia. Jokaisella työpaikalla riidellään joskus. Siksi konflikti on aina oppimisen paikka, sanoo Jonna Linnanahde.

Tärkeää on avoin vuorovaikutus ja neljän koon muistisääntö

Avoin vuorovaikutus ja ammatillinen empatia ovat keinoja lisätä ymmärrystä riitatilanteessa. Siitäkin huolimatta, että tunteet kuumenevat ja loukkaannumme riidoissa herkästi. Itselle tärkeä asia jää helposti kuulematta – puolin ja toisin.

Ratkaisuksi Jonna tarjoaa neljän k-kirjaimen muistisäännön.

  1. Kuuntele rauhassa ja tarkasti. Pidä huolta siitä, että kaikki tulevat kuulluksi. Mieti kuulitko oikeasti ja aidosti läsnä ollen, mitä toinen sanoi.
  2. Keskustele avoimesti. Älä huuda, vaan keskustele aidosti ja vastavuoroisesti. Sanoilla voi rakentaa muurin, joka sulkee vuorovaikutuksen. Yhtä lailla sanat voivat olla muurin ikkunoita, joiden läpi katsomalla ymmärrys lisääntyy.
  3. Kunnioita riitaisassakin tilanteessa kaikkia. Tärkeää on riidellä niin, että jokaiselle jää ajatus arvostetuksi tulemisesta. Siitäkin huolimatta, että asioista on oltu kiivaastikin eri mieltä.
  4. Korjaa vääryydenkokemuksia. Usein riita juontaa juurensa pitkän ajan takaa. Siksi riidan tulisi puhdistaa ilmaa ja korjata vääryydenkokemuksia. Meidän on yhdessä osattava pyytää anteeksi ja korjata esimerkiksi loukatuksi tulemisen kokemuksia.

Koulutustilanne, jossa Jonna Linnanahde kouluttaa luokan edessä Edumar Oy:n koulutuksessa.

Riitatilanteista ratkaisuihin neljällä kysymyksellä

Riitatilanteen onnistunut ratkaisu vaatii kaikkien tarpeiden huomioimista. Tarpeet yhdistävät ihmisiä. Seitsemän psykologista perustarvetta ovat: ymmärrys, arvostus, kiinnostus, mielekkyys, edistyminen, hallinta ja reiluus. Mitä jokainen osapuoli tarvitsee, jotta kaikkien tarpeet tulevat kuulluksi, on Jonnan mukaan yksi tärkeimpiä kysymyksiä riitatilanteen sovittelussa.

Jos riidan selvittelyn aikana syntyy voimakas itsensä puolustamisen tunne, niin sovittelussa ollaan suossa. Siksi Jonna antaa vinkit ketään syyllistämättömien kysymysten käyttöön. Näillä neljällä kysymyksellä riitaan syntyy usein ratkaisu.

  1. Mitä tapahtui?
  2. Miltä tuntui?
  3. Mitä ajattelit?
  4. Mitä tarvitset, jotta pääset eteenpäin?

Näillä kysymyksillä riidan sovittelussa päästään jo pitkälle, Jonna lupaa. Sopua kannattaa aina yrittää, koska riita on varsinainen aikasyöppö. Pahimmassa tapauksassa alkujaan pieni riita voi eskaloitua kouluyhteisöä vuosia piinaavaksi pattitilanteeksi.

Riitelyn taitoa voi oppia ja sitä voi petrata

Jokainen voi petrata riitelyn taitoaan siten, että tekee vilpittömästi tilannetta parantavia ratkaisuja. On myös hyvä kysyä riitapukareilta yhtä kysymystä. Mistä sinulle tulee tunne, että riidan aihetta käsitellään rehellisesti ja avoimesti?

Ei ole olemassa asiaa, jonka ratkaisemisessa vaikeneminen olisi auttanut. Siksi riitatilanteissa on oltava rohkea. Riidat voi nähdä koulussa myös arvona ja resurssina, jota ei tulisi heittää pois. Jollei kissaa nosteta pöydälle, mikään ei muutu eikä kukaan opi uutta, sanoo Jonna koulutuksen päätteeksi.

Jonna Linnanahde koulutti Edumarin suositussa Haastava oppilas -koulutuksessa.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Heidi Grommi-Hukkanen

Koulutuksiltani olen Sairaanhoitaja (AMK), Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutus (AMK), Lähihoitaja ja Välinehuoltaja. Minulla on työkokemusta hyvinkin laaja-alaisesti niin välillisestä kuin välittömästä terveydenhuollon sektorin työstä. Etätyöskentely on tullut erittäin tutuksi ja se on yksi työskentelytapani siinä missä konkreettinen jalkautuminen kuhunkin tarvittavaan työympäristöön. Lisäopintoja olen suorittanut myös mm.avoimen yliopiston koulutustarjonnan kautta.

Vapaa-aikanani toimin mm.urheiluseurassa hallituksen puolella. Koen etenkin lasten ja nuorten säännöllisen liikunnan turvaamisen tärkeänä.

Olen luonteeltani sosiaalinen, iloinen, luotettava, rehellinen, aito ja kuunteleva. Vuorovaikutus, asiakaspalvelu ja yksilöllinen kohtaaminen ovat työskentelyni A ja O. Projektityöskentely, kehittämistoiminta, hyvinvoinnin tukeminen ja väestön terveyden edistäminen sekä turvallisuuden mahdollistaminen ovat sydäntäni lähellä.

 

Koulutus: Sairaanhoitaja, lähihoitaja, välinehuoltaja, merkonomi-opiskelija, sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutus AMK ja Suomen Olympiakomitean naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä-johtamiskoulutus.

Markku Tilli

Markku on koko työuransa tehnyt töitä ihmisten kasvun, oppimisen ja turvallisuuden hyväksi. Työ- ja organisaatiopsykologiasta hän kiinnostui toden teolla tehdessään vuonna 2007  Bosnia Hertsegovinassa opinnäytetyönä tutkimuksen paikallisen ammattiliiton jäsenten kokemasta työpaikkakiusaamisesta.

Sittemmin Markku on  opinnoissaan perehtynyt muun muassa positiiviseen psykologiaan, jota soveltaa työssään; mahdollisista huolista ja epäkohdista puhutaan sekä nykytilanne tehdään näkyväksi, mutta fokus pitäisi olla myös siinä miten voimavaroja vahvistamalla ja vahvuuksia hyödyntäen yhteinen päämäärä saavutetaan.

Markun työote on  systeeminen eli huomio kiinnitetään yksilön lisäksi verkostoihin, yhteistyöhön ja vuorovaikutussuhteisiin.

Koulutus: Organisaatiokonsultti (Werka Kehitys Oy), voimavarakeskeinen työnohjaaja (STOry) sekä johdon työnohjaaja& coach (Master CSLE®).

Mari Seppänen

Mari Seppäsellä on pitkä ja laaja kokemus sosiaali- ja terveysalalta. Hän on toiminut lääketutkimusmaailmassa, hanke/projektityössä, ammatillisena opettajana sekä kehittänyt ison organisaation lääkehoitoa. Hän on ollut mukana kirjoittamassa Vammaistyön käsikirjaa (SanomaPro 2020), osallistunut valtakunnallisen ”opas lääkehoitosuunnitelman laadintaan”-kehittämistyöhön sekä kirjoittanut nyt viimeisimmäksi ”tunnetaidot voimavarana-opas sosiaali- ja terveysalalle kirjan” (PS-kustannus 2021).

Maria motivoi muutos, kehittyminen ja laadukas työ. Erilaisista työtehtävistä ja rooleista (sairaanhoitaja, asiantuntija, esimies ja opettaja) johtuen hän haluaa kannustaa osaavaan ja laadukkaaseen työntekijään/työyhteisöön, jossa jokaisen luontaisia vahvuuksia hyödynnetään ja ihmisyyttä arvostetaan. Kohtaaminen, keskittyminen oikeiden asioiden äärelle ja asioiden rehellinen tarkastelu ovat tärkeitä ohjenuoria Marin koulutuksissa. Hän on itse innostuja, joka lämpimällä otteellaan tempaisee sinut ja työyhteisösi mukaan innostumaan ja kehittymään.

Koulutus: sairaanhoitaja (AMK), terveystieteiden maisteri, tohtorikoulutettava, tiiminvetäjän tutkinto,  johtamisen erikoisammattitutkinto, opettaja ja ekspressiivisen taideterapian ohjaaja.

5 tapaa pilata koulutuksen hyvä esitysmateriaali

Järjestämme paljon koulutusta ja valmennusta. Näemme sadoittain hyviä kouluttajia ja esitysmateriaaleja. Tähän blogitekstiin on koottu vauhdikkaan konkarikouluttaja Jan Holmbergin varmat vinkit, joilla kouluttaja voi mokata koulutusmateriaalin valmistamisen, esittämisen ja ymmärtämisen.

Meillä oli huippuhauskaa tämän listan laatimisessa. Jan vannoo, että hän on tehnyt kouluttajauransa alussa kaikki nämä mokat. Seuraavana siis 5 tapaa pilata hyvä esitysmateriaali!

1. Sählää ja selittele

Aloita koulutus sähläämällä koulutusmateriaalin kanssa. Nappaa esiin vanha tai toisen koulutusryhmän esitysmatsku. Ihmettele suureen ääneen, että mikäs ihmeen materiaali se tämä on. Vakuuttele koulutusyleisöllesi, ettet ole ehtinyt kiireidesi vuoksi tehdä koulutusmateriaalia kunnolla. Pelasta tilanne sanomalla: ei tämä esitysmateriaali ole mitenkään ihmeellinen, koska samat asiat voi lukea netistä.

2. Älä stressaa aikataulusta

Tee puolen tunnin esitystä varten noin 125 koulutusdian esitys. Sillä tavalla vältät kiusaantuneen hiljaisuuden ja opiskelijoiden kysymykset, jos diasi pääsisivät loppumaan ennen puheenvuorosi päättymistä. Yritä urhoollisesti juosta läpi esitysmateriaalia viimeiseen koulutusdiaan saakka, vaikka olet jo ylittänyt esitysaikasi. Helpoiten se onnistuu hyppimällä turhien koulutusdiojen yli. Se on varmasti yleisön mielestä raikas ja selkeä tapa seurata koulutuspuheenvuoroasi.

3. Epähavainnollista kaavioilla ja kuvilla

Havainnollista kouluttamaasi asiaa pikkuriikkisillä ja mahdollisimman monimutkaisilla kaavioilla. Kutista ne niin pieniksi kuin mahdollista, jotta niitä ei näe edes koulutuksen eturivillä istuvat. Muista varmuuden vuoksi pahoitella asiaa koulutettaville. Tämä dia ei varmaan näy teille, mutta näytän sen nyt kuitenkin. Kommentilla kuittaat näppärästi huonot ja epähavainnolliset kaaviokuvahässäkät.

4. Esitysmateriaalin persoonallisuus

Miksi ihmeessä käyttäisit esityksessäsi samoja selkeitä värejä ja kirjaisintyyppejä kuin ammattikouluttajat? Vain persoonallinen esitysmateriaali jää kuulijoiden mieleen. Kouluttajien massasta erottuu takuuvarmasti vaikkapa koulutusdioilla, joissa heleän vaaleanpunainen teksti on aseteltu herkästi vaaleansinistä taustaa vasten. Opittavia asioita kannattaa korostaa ja pitää opiskelijoiden mielenkiinto yllä. Siinä onnistut varmimmin vaihtelemalla erilaisia pieniä koukeroisia kirjasintyyppejä ja käyttämällä kursiivia.

5. Täydet koulutusdiat

On tärkeää, ettei koulutusdiaan jää ikävältä näyttävää tyhjää tilaa. Esitysmateriaali kannattaa ajatella ikään kuin aikuisten värityskirjana. Kaikki reunojen sisällä oleva tila on väritettävä tekstillä ja kuvilla. Nyrkkisääntönä on, että mitä täydempi jokainen sivu on, sen ammattitaitoisempi kuva kouluttajasta tulee ja sitä rentoutuneempia opiskelijat ovat. Juuri tällaista esitysmateriaalia on muuten koulutuspalautteissa kovasti kiitelty.

Mitä sinä lisäisit tähän hulvattomaan listaan? 😉

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Koronakriisi johti menetyksiin, yhteistyön tiivistymiseen ja oppimiseen

Reilu vuosi sitten Suomi sulkeutui yhtäkkiä koronakriisin vuoksi. On ollut hienoa nähdä, miten Suomessa asuvat ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Kriisitilanne on lopulta johtanut menetyksiin, yhteistyön tiivistymiseen ja oppimiseen. Olemme onnistuneet kriisinhallinnassa maailmanlaajuisesti katsottuna hyvin.

Koronakriisissä menetyksiä, tukea ja apua

Koronakriisissä suurin menetyksemme on ollut työntekijöiden irtisanominen. Sille asialle ei vieläkään löydy sanoja. Irtisanomiset ovat myös tarkoittaneet jäljelle jääneille työntekijöille ympäripyöreitä työpäiviä. Olemme digiloikanneet ketterästi etä- ja hybridikoulutuksiin.

Ilman tukea, neuvoja ja apua ei viime vuodesta olisi selvitty. On uskomatonta tuntea, miten työmäärään hukkuvien yrittäjien kädestä napataan kiinni. Tuotetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa huippukoulutuksia, vaikka usko kaikkeen tekemiseen oli välillä kadota.

Koronakriisin tärkein oppi on yhteistyön tiivistymisessä

Koronakriisin merkitys kirkastui nopeasti. Yhteistyökumppanimme, asiakkaamme ja kouluttajamme ymmärsivät nopeasti, että selviämme tilanteesta vain yhdessä. On ollut mahtava huomata, miten meistä jokainen on venynyt ja joustanut luottaen siihen, ettei otteemme ydinosaamisestamme ole livennyt. Teemme edelleen yhdessä erinomaisia koulutuksia.

Keväällä Edumar täytti viisi vuotta. Emme olisi arvanneet pari vuotta taaksepäin, millaisissa merkeissä merkkipäivää vietetään. Olemme isomman talousmyrskyn jälkeisessä tyvessä. Varovasti arvioituna nyt näyttää jo vähän valoisammalta, kuten somessa aiemmin kerroimme. Kaiken tekemisen tärkein oppi on yhteistyön tiivistymisessä.

Tämän koronakriisi on meille opettanut

Ilman sinua emme olisi tässä. Jokainen koulutukseen osallistuja ja koulutuksen toteutumisen mahdollistaja on meille elintärkeä. On vaikea sanoin kuvata, mitä jokainen koulutustamme suositteleva meille yrittäjille tarkoittaa. Olet sitten yhteistyökumppani, koulutukseen osallistuja, kouluttaja tai kuullut meistä puhuttavan hyvää.

Koronakriisin ytimessä jokainen onnistunut koulutus ja hyvä koulutuspalaute on voitto. On kyseessä sitten valmis koulutuspaketti, räätälöity koulutus, etä- tai livekoulutus. Kouluttautuminen on oleellinen osa tulevaan valmistautumista ja uuden yhdessä ymmärtämistä. Tulee eteen mitä tahansa. Koronakriisi johtaa siis menetyksiin, yhteistyön tiivistymiseen ja oppimiseen. Sen koronakriisi on meille tähän mennessä opettanut.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Haastava oppilas koulussa

Sanotaan, että varmasti jokaisesta luokasta löytyy nykyään ainakin yksi tai useampi haastavasti käyttäytyvä oppilas. Siksi on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä haastava-etuliite oppilaan kohdalla tarkoittaa. Tässä muutama näkökulma paljon keskustelua herättävään aiheeseen.

Erilaisuutta vai samanlaisuutta?

On hyvä kysyä, mistä syntyy oppilaan koulunkäynnin ihanteellinen malli. Onko se aikuisten, lasten, kavereiden, ympäristön, yhteiskunnan vai jonkun muun sanelema? Erilaisuudesta voi syntyä koulussa haaste. Useimmiten se nimetään kuitenkin asiaksi, jota lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa sparrataan. Esimerkiksi, miten löydetään energiselle ja häiriöherkälle lapselle mahdollisuus oppimiseen oppilasmäärältään suuressa luokassa.

Muista poikkeavaan käytökseen voi olla lukuisia syitä. Lapsella voi olla ajatuksiltaan ja käytökseltään varsin persoonallisia ja temperamenttisia tapoja toimia, jotka herättävät huomiota. Usein on varsin pienistä oivalluksista ja niiden perusteluista kiinni, miten erilaisuuteen ja samanlaisuuteen koulussa suhtaudutaan.

Koko kylä kasvattaa – helpommin sanottu kuin tehty

Haastavasta oppilaasta puhuttaessa keskitytään usein tutkimaan lasta. Hänellä saattaa olla esioireita, oireita, sairauksia tai oireyhtymiä, jotka näkyvät koulun arjessa. Käytöksen takaa löytyy lähes poikkeuksetta jokin oppimisen haaste, joka on jäänyt muilta pimentoon. Sen kanssa pärjääminen onnistuu vain, jos on aikaa rakentaa luottamussuhdetta itsetunnon ja toiseuden kanssa kamppailevan lapsen kanssa.

Haastavuus voi näkyä myös lapsen kasvuympäristössä. Monen monta kertaa kouluissa on mietitty keinoja, miten tukea tarvitseva lapsi saisi sitä riittävästi ympäristöstään. Silloin tarvitsisimme koko kylän kasvattamaan lasta. Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Useimmissa oppimistilanteissa tulisi toimia eri alojen ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden tiimi yksittäisen opettajan sijasta. Porukalla voitaisiin ennakoida lasten käytöstä ja miettiä siirtymiä erilaisten opetettavien asioiden välillä.

Yhteistyötä ja oljenkorsia

Yhdessä lasten ja kasvattajien kanssa tulisi saada aikaan toimiva, selkeä ja turvallinen koulupäivää kaikille koulussa oleville. Miettiä positiivista palkitsemista ja rakentavan palautteen antamista lapsille, koulussa ja kotona.

On lopulta hyvä pitää mielessä, että ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat eri asioita. Yksittäistä lasta tai aikuista voi ymmärtää syvälliselläkin tasolla. Siitä huolimatta koulun yhteiset säännöt ja toimintatavat on tarkoitettu kunnioitettavaksi, jotta koulupäivät sujuvat ja mahdollisuus oppimiseen voidaan koulussa taata.

Joskus tullaan tilanteeseen, jossa kaikki koulun oljenkorret on käytetty ilman sovittua muutosta lapsen tilanteessa. Silloin on tärkeää, että koulun verkostoyhteistyö toimii yli kaikkien sektorirajojen. Aikuisilla on oltava rohkeutta ja keinoja hakea koulun ulkopuolista apua lapsen oikeuksien ja edun toteutumiseksi.

Meidän tulisi luoda uusia käytäntöjä ja yhteistä koulutusta aikuisille, ammattilaisille ja eri toimijoille, jollei niitä ole vielä saatavilla. Kaikkein tärkeintä on, että hyvälle työlle koulussa annetaan aikaa ja resursseja. Sillä on kauaskantoiset vaikutukset lapsen, aikuisten ja perheiden elämään.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Millaista on muistisairaan matkassa?

Muistisairaalla on hyviä ja huonoja päiviä, kuten meistä jokaisella. Vanhat muistot tuntuvat usein tutummilta kuin uudet. Välillä sanat ja ihmiset eivät oikein muistu mieleen. Muistisairaan matkassa jokaisen ymmärrys, asenteet ja kohtaamisen taito muuttuvat tavalla tai toisella.

Muistisairaus on myös läheisen sairaus

Sanotaan, että aluksi muistisairas pärjää riittävien muistivihjeiden, hoitajien, teknologian ja muistiympäristön turvin. Tilanteen edetessä kyseessä on yhä enemmän myös läheisen sairaus. Monelle voi olla kova paikka esimerkiksi se, ettei muistisairas enää tunnista rakkaita ihmisiä. Ainakaan ihan heti tai joka ikinen kerta.

Muistisairauden edetessä törmätään yllättäviin tilanteisiin. Pyjama päällä seisoskeluun ulkona ilman kotiavaimia. Etsitään yhä useammin kadonneita ja varastettuja tavaroita. Suunnataan huomio välillä muualle epävarmuutta ja ahdistusta tuottavista asioista. Tutustutaan kodin laitteisiin asennettuihin ajastimiin ja turvaominaisuuksiin.

Aistit herkistyvät muistojen haalistuessa

Muistisairaan matkassa eletty elämä nousee esiin uudella tavalla. Sen muistelu ja näkyväksi tekeminen on tärkeää. Tutut kuvat, esineet, tekemiset, tuoksut, maut ja mielikappaleet on kaivettava mielen kätköistä. Muistojen haalistuessa ei voi tehdä oletuksia. Yhtä hyvin ihmisen mielimusiikkia voi olla ooppera-, iskelmä- tai metallimusiikki. Mieli ja mieltymykset voivat myös muuttua tai ne nojaavat varhaisiin muistikuviin.

On mielenkiintoista huomata, miten aistit ja kohtaaminen herkistyvät. Muistisairas vaistoaa pakottamisen ja turhan holhoamisen. Hänellä on ihmisoikeudet ja sanottavaa, vaikka itseilmaisu olisi ajoittain epäselvää tai hidasta. Muiden on välillä vaikea muistaa, ettei huutaminen tai turvaa tuovista rutiineista poikkeaminen ole viisasta.

Muistisairaan lähellä oppii kuuntelemaan – itseään ja toista ihmistä

Muistisairaan lähellä oppii, että kiireellä huiskiminen hidastaa lopputulokseen pääsemistä. Sen, ettei aina tarvita sanoja. Kosketus, hyräily tai läsnäolo riittää ihan hyvin. Siksi itseään ja toista ihmistä on kuunneltava ja seurattava tarkasti. Se on asia, joka pitkässä juoksussa palkitsee merkittävyydellään mutta voi, aivan rehellisesti sanottuna, myös väsyttää läheisen.

Ei läheinen välttämättä tarvitse lepoa, apua, neuvoja ja kuuntelijaa kaiken aikaa. Niitä tarvittaisiin päiviin tai viikkoihin, jolloin ei jaksaisi olla hetkeäkään enää läheisen roolissa. Kun oma itsenäinen elämä ja omat menot on laitettu liian pitkäksi aikaa paussille. Hiljaisuutta ja virkistäytymisen mahdollisuuden, kun mielessä oikein myllertää. Lopulta kaikkein tärkeintä on saada apua yhteen asiaan. Siihen, etteivät kenenkään eettiset päätökset ja rakkaus muistisairasta kohtaan koskaan haalistuisi.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

 

 

4 vinkkiä etäkoulutukseen osallistuvalle

Koulutukset siirtyivät ennätysvauhtia verkkoon koronapandemian vuoksi. Siirtyminen etälaitteiden taakse on sujunut pääosin sutjakkaasti. Onneksi Suomi on korkean teknologian maa.

Etäkoulutukseen kannattaa kuitenkin valmistautua hyvin etukäteen. Nappaa tästä vinkit hyvin onnistuneeseen koulutuspäivään. Tässä ovat Edumarin 4 vinkkiä etäkoulutukseen osallistuvalle.

1. Ole ajoissa linjoilla

Lue tarkasti koulutuksen järjestäjältä saamasi ohjeet ja varmista, että sinulla on oikea koulutuslinkki. Sen jälkeen on aika tsekata, että koulutuksessa käytettävä ohjelma toimii sillä laitteella (ja varalaitteella), jota aiot koulutuksen aikana käyttää.

Testaa koulutuspäivänä ajoissa, että nettiyhteys, mikrofoni, kuulokkeet ja videoyhteys toimivat. Napsauta koulutuslinkki päälle ajoissa; noin 15 minuuttia ennen koulutusta. Siinä ajassa ehdit tehdä mahdollisen ohjelmistopäivityksen, kirjautua sisään uudelleen tai vaihtaa toiselle laitteelle. Ehdit myös olla yhteydessä IT-tukeen tai koulutuksen järjestäjään, jos tuntuu ettei kirjautuminen koulutustilaan heti toimi.

2. Ole etänäkin aktiivinen

Se, että koulutukseen osallistutaan etänä ja luentoa kuunnella joskus mikrofoni mykistettynä, ei tarkoita passiivisuutta. Kannattaa selvittää heti koulutuksen aluksi, miten voi esittää itselle tärkeitä kysymyksiä. Voiko mikrofonin avata milloin tahansa koulutuksen aikana, esitetäänkö kysymykset erikseen vai kirjoitetaanko ne chat-laatikkoon?

Voit myös käyttää viittaustoimintoa, jolloin kouluttaja tai koulutuksen moderaattori voi poimia kysymyksesi sopivaan väliin koulutusta. Napsauta kamera päälle, jos kysyt tai keskustelet. Silloin kouluttaja näkee paremmin ilmeesi ja eleesi, ja vuorovaikutus helpottuu.

4 vinkkiä etäkoulutukseen osallistuvalle

3. Keskity vain koulutukseen

Etäkoulutuksen aikana voi olla suuri kiusaus puuhailla erilaisia oheistoimintoja töissä tai kotona. Sulje siis muut tietokoneohjelmat, sähköposti ja automaattiset hälytysviestit. Kirjoita työsähköpostiin poissaoloviesti ja laita puhelin äänettömälle. Pyri vetäytymään koulutuksen ajaksi rauhalliseen paikkaan, jos mahdollista. Muista myös ergonomia koulutuspäivän aikana.

Etäkoulutukseen kannattaa keskittyä, kuten koulutuspäivään paikan päällä. Aivot ja mieli eivät tarvitse lisävirikkeitä esimerkiksi työtehtävistä opiskellessaan uusia asioita tai taitoja. Kannattaa siis olla aistit avoinna ja läsnä koulutuspäivässä. Antaa itselleen lupa syventyä vain opittavaan ja ideoitavaan asiaan.

Tauotkin kannattaa pitää, kuten olisi koulutuspaikalla. Venytellä, pitää biobreikki, syödä ja juoda. Lisäksi kannattaa chattailla ja verkostoitua. Se sujuu vaikkapa eri some-kanavissa koulutukseen osallistuvien ja järjestäjien kanssa.

4. Anna rakentavaa palautetta

Etäkoulutukset alkavat olla kaikille tuttua kauraa. Siitä huolimatta koulutuksissa ja tekniikassa on aina kehitettävää. Muista siis antaa rakentavaa palautetta koulutuksen järjestäjille joko koulutuksen aikana, tauoilla tai jälkikäteen. Silloin heille tarjoutuu mahdollisuus korjata asiat, jotka vaativat kehittämistä ja ottaa kiitokset vastaan. Erityisesti isossa etäkoulutuksessa järjestäjien voi olla haastavaa aistia koulutusporukasta tyytyväisyyttä tai kysellä riittävästi osallistujilta, miten koulutuspäivä sujuu. Ja muista aina kertoa hyvästä koulutuskokemuksestasi muille.

Tervetuloa nauttimaan Edumarin laadukkaista koulutuksista!

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!