Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Edumarin koulutuksissa on tänä vuonna vahvasti läsnä työssäjaksamisen teema. Aiheen voi parhaiten kiteyttää yhteen kysymykseen. Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Meidän jokaisen on välillä tarpeen  pysähtyä niin arjen pyörityksessä kuin työpaikalla. Näin on erityisesti voimia vieneen ja poikkeuksellisen koronakriisivuoden jälkeen. Nyt on viimeistään aika miettiä, mistä oma jaksaminen tai jaksamattomuus työpaikalla johtuu. Miten hyvin työstä palautuu ja mikä omassa työssä on merkityksellistä ja tärkeää?

Oma työpaikka ja uudenlainen normaali

Oman työn sisältö, tekemisen tavat ja tehtävät ovat voineet nopeassa tahdissa muuttua. Toisilla on kädet täynnä töitä ja osa on menettänyt työnsä. Silloin työpaikalla on syytä tarkistaa, että jäljelle jääneet työntekijät selviävät työmäärän kanssa ja saavat apua uusien tehtävien haltuun ottamiseen. Täydennyskoulutustakin on oltava tarjolla riittävästi.

Helposti ajatellaan, että työhyvinvointi on johtamisen asia. On totta, että työnantaja on vastuussa työhyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja työterveyshuollon järjestämisestä. Vastuu hyvinvoinnista on silti meillä kaikilla. Se syntyy työn arjessa usein varsin pienistä teoista. Esimerkiksi siitä, miten työtä arvostetaan, miten onnistuu tauotus ja yhteen hiileen puhaltaminen uudessa normaalissa.

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Reilu peli ja työn tuunaaminen

Omilla teoilla on työhyvinvointia pohdittaessa merkitystä. Tasapaino työpaikalla säilyy siten, että jokainen auttaa toista parhaansa mukaan. Silloin työkaverin kyvyt pääsevät parhaiten esiin. Se mikä on yhdelle vaikeaa, hoituu toiselta kädenkäänteessä. Jokaisen työntekijän kohdalla joustetaan jossain työtehtäviin liittyvissä asioissa, ja syystäkin. Sen suhteen työpaikalla on oltava reilun pelin säännöt.

Jäykältäkin tutuvassa organisaatiossa omaa työtään voi aina jollain tavoin tuunata. Se onnistuu rikkomalla rutiineja, innostumalla uudesta, järjestelemällä työtapojaan uudelleen ja pyrkimällä kohti unelmiaan nykyisessä työssä. On myös hyvä muistaa työaikojen joustava suunnittelu, työaikapankki, työnkierto, lyhennetty työaika, vuorottelu- ja opiskeluvapaa ja kevennetty työ. Erilaisista vaihtoehdoista kannattaa keskustella työnantajan ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa.

Työssäjaksaminen on yhteispeliä

Miten sinä työpaikallasi jaksat, on kysymys, joka myös työnantajan on hyvä muistaa aika ajoin kysyä. Työnantaja säästää selvää rahaa, kun panostaa työntekijöiden työssä jaksamiseen. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet vaikkapa työaikoihin ovat yhteydessä vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Usein työhyvinvointia voidaan tukea pienin arjen teoin työyhteisössä.

Tärkeintä työssäjaksamisessa on työyhteisön yhteinen toiminta. Se, että työntekijöillä on aidosti aikaa kuunnella toisiaan. Kysyä missä työssäjaksamisen kanssa mennään. Sitä varten on luotava yhteisiä käytäntöjä, täydennyskoulutusta ja kehittämisen paikkoja kohti turvallista, terveellistä ja jaksamista edistävää työtä.

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

 

Lapsuuden joulu voi pelottaa

Näin joulun alla meistä suurimmalla osalla on erityisen lämpöisiä ajatuksia. Joulu tuo valoa, iloa ja hengähdystauon sysimustaan vuodenaikaan. Mieleen tulvahtavat ihanat lapsuuden joulut. Tunnearvoltaan korvaamattomat joulukoristeet ja vuosien mittaan kerrostuneet juhlaperinteet herkistävät mielen.

Kaikki eivät ajattele joulua lämmöllä, vaan ahdistuneena. Joulu voi olla se aika vuodesta, kun koulut ovat kiinni. Kun aikuisten tärkein jouluostos ovat eri väriset pullot, jotka jemmataan kotiin ja varastoon. Joulun vietto sujuu totuttua rataa. Ensin kiihtyvää riitelyä, sairasta uhkailua kännissä ja lopulta pakoreissu nallen kanssa mummolaan.

Koronajouluna lapsilta ei voi ummistaa silmiään

Tänä vuonna koronaviruksesta johtuen ei juuri suositella vierailua muiden luona. Se on täysin ymmärrettävää, mutta monelle lapselle se tarkoittaa loputtomalta tuntuvaa, kiduttavaa ja pelottavaa juhlapäiväketjua. Kaltoinkohtelua, vaille jäämistä ja jäätävää kohtelua. Kipua ja lohdutonta itkua.

Tällaiselta todellisuudelta me joulun fiilistelijät haluisimme sulkea silmämme. Toivoa, että joku pelastaisi tuhannet lapset ruokottomista kotioloista. Jokainen meistä kutsuisi mielessään ainakin yhden lapsen joulupöytään syömään vatsansa kylläiseksi. Avaamaan elämänsä parhaat joululahjat aattona kuusen alta vailla huolen häivää.

Lapsuuden joulu voi pelottaa

Lasten oikeudet ensin – myös jouluna

Meidän tulisi pystyä paljon parempaan. Tukemaan ja resursoimaan lasten ja perheiden kanssa tehtävää työtä paremmin. Kouluttamaan lisää ammattilaisia huomaamaan kaikissa saatavilla olevissa palveluissa kaltoinkohtelun vaarassa olevat lapset. Toteuttaa lasten oikeudet ensin -periaatetta yhteiskunnassa, harrastuksissa ja kodeissa. Puuttumaan ajoissa.

Erityisesti näin joulun aikaan tuntuu pahalta, että poliisi joutuu puuttumaan naapurin joulun viettoon. Tavallaan on hyvä, että lastensuojeluilmoituksia satelee myös joulunpyhien aikaan. Että lapset pääsevät turvaan ja heitä vihdoin kuullaan. Silti, joulu ja uusi vuosi ovat vain muutama viikko vuodesta.

Perusjutut on saatava kuntoon aikuisten kesken

Mitä pienet silmät saavatkaan näissä perheissä todistaa lopun vuotta, kun muissa perheissä palataan arkeen? Kun niin monella muulla lapsella on kotona perusjutut kunnossa. Säännöllinen rytmi, turvallinen olo ja vanhemmat, joiden sanaan voi luottaa. Jääkaapissa ruokaa, ehjät vaatteet ja joulun jälkeen uusia leluja pullojen palautuksen sijasta.

Tänä jouluna haluamme Edumarissa kiinnittää jokaisen huomion lasten turvalliseen joulun viettoon. Se on meistä aikuisista ja meidän tekemistämme päätöksistä kiinni. Me lupaamme tuottaa koulu- ja sote-maailmaan sellaisia koulutuksia, joissa huomioidaan lasten oikeudet, avunsaanti ja turvallinen hoitotyö.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Koulukiusaaminen vai kouluväkivalta – Mikä neuvoksi niiden kitkemiseen?

Samassa koulutuksessa ollut työkaveri oli uhannut tappaa vaimoni ja toinen oli luvannut 10 euroa sille, joka uskaltaa lyödä häntä kasvoihin koulutuspäivän aikana niin, että veri virtaa.

Mieheni tuli koulutuksesta kotiin. Kysyin häneltä, kuinka hän voi. Hän vastasi, että samaan koulutukseen osallistunut miesporukka oli potkinut häntä vatsaan ja päähän, mutta hän oli kunnossa. Seuraavana päivänä työpaikan WhatsApp-ryhmässä oli viesti, jossa miestäni lyötiin ja potkittiin koulutuksessa lounastauolla.

Seurasin kahvitauolla vierestä, kun yksi koulutukseen osallistujista pakotettiin laittamaan vuotavia paristoja ja piikkisiä hevoskastanjoita suuhunsa muiden painostuksesta. Hänen kassistaan vietiin tavaroita. Sitten uhattiin turpaan vetämisellä, jos hän kertoisi koulutuksen järjestäjille.

On mahdotonta edes kuvitella, että nämä esimerkit kertoisivat Edumarin järjestämistä koulutuksista. Tai jättäisimme koulutuksen järjestäjänä puuttumatta tällaisiin tilanteisiin välittömästi. Edumar ei hyväksy minkäänlaista syrjintää, uhkailua tai väkivaltaa toiminnassaan ja koulutuksissaan.

Ei koulukiusaamista, vaan silkkaa kouluväkivaltaa

Edellä mainitut esimerkit ovat suomalaisista kouluista. Vuoden 2019 koulukyselyn tilastoraportin mukaan noin joka kahdeskymmenes (1-8 %) lapsi ja nuori oli kokenut koulussa viikoittaista ”kiusaamista”. Koulukiusaaminen-sanan käytöstäkin tulisi luopua – ainakin räikeimmissä tapauksissa. Puhuttaisiin reilusti siitä, mistä on kyse eli koulussa tapahtuvasta väkivallasta. Näyttää siis siltä, että pitkällä aikavälillä koulussa tapahtuva väkivalta olisi vähentynyt, mutta ääritapauksia tulee enemmän esiin.

Vastaavissa tilanteissa aikuisten työpaikalle olisi kutsuttu vähintään työsuojelun ja työterveyden ammattilaiset, esimies, luottamusmies ja poliisi. Aikuisten kohdalla ei olisi kyse jonkinlaisesta työpaikalla kiusoittelusta, vaan rikoksista. Sellaisista teoista, kuten kunnianloukkaus, pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus ja viestintäsalaisuuden loukkaus.

Lasten kohdalla emme puhu rikoksista, koska alle 15-vuotiaalla lapsella ei ole teoistaan rikosoikeudellista vastuuta. Siitä meidän taas on puhuttava, mitä kouluväkivallalle on tehtävä. Puheenaihe ei ole uusi, silti tehtävää kouluissa vielä riittää.

Ulkopuolinen ajattelee koulusta helposti, että väkivallan teot voidaan selvittää lasten, opettajien ja huoltajien kesken, vaikka tilanteissa toimimiseen on omat toimintaohjeensa. Kuka heistä edes olisi asiantuntija kohtaamaan väkivallan uhrin ja tekijän, hoitamaan rikostutkinnan etenemisen ja hoitamaan lastensuojelun prosessin? Eiväthän väkivallan tekijän ongelmat välttämättä edes synny koulussa, vaan sen ulkopuolella, kuten kotona.

Mikä neuvoksi kouluväkivallan lopettamiseen?

Kouluissa kaivattaisiin edelleen yhteisiä toimintamalleja ja yhteistyötä opettajien kesken kouluväkivaltaan puuttumisessa. Haittaa ei olisi siitäkään, että opettajat saisivat rinnalleen koulun arkeen muun muassa psykiatrisia sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, nuorisopoliiseja ja -työntekijöitä. Siis kuraattorin, psykologin ja muiden koulun työntekijöiden lisäksi. On selvää, että myös opettajien ja koulun aikuisten resursseja, yhteistoimintaa ja osaamista on tarpeen mukaan lisättävä.

Vaikuttavinta kouluväkivallan vastaista työtä on sen ennalta ehkäisy, jota kuvataan selkeästi Opetushallituksen tuoreessa oppaassa. Käytännössä se on koulun turvallisen toimintakulttuurin kehittämistä, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista ja yhteistyötä huoltajien kanssa. Erilaisten puuttumis- ja kurinpitokeinojen sijasta tai niiden lisäksi tarvitaan opiskeluhuollon palveluja aiempaa laajemmin.

Lisäksi koulussa työskenteleville aikuisille tulee tarjota koulutusta kouluväkivaltatilanteissa toimimiseen. Sellainen on esimerkiksi Edumarin Häpeästä rakkauteen – Ace-koulutus. Se antaa sote- ja koulualan ammattilaisille työkaluja auttaa lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet väkivallan, hylkäämisen tai syrjäytymisen kohteeksi. Koulun henkilökunnan täydennyskoulutuksesta vastaa kouluopetuksen järjestäjä, kuten koulujen toiminnan turvallisuudesta ja lainmukaisuudestakin. Kaikkien kouluväkivallan vastaisten toimien lähtökohtana tulee olla oppilaan oikeus elämään, turvallisuuteen, vapauteen ja koskemattomuuteen. Ne ovat jokaisen ihmisen perustuslaillisia oikeuksia.

Mitkä ovat sinun neuvosi kouluväkivallan kitkemiseksi?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Annika Vistbacka

Sosionomi (YAMK) ja ammatillinen opettaja Annika Vistbacka työskentelee sosiaaliohjaajana Espoon kaupungilla sekä sivutoimisena opettajana Laurea ammattikorkeakoulussa.

Liki kaksikymmentävuotisen työuran aikana Annika on työskennellyt erilaisissa haastavissa kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Tällä hetkellä Annika työskentelee maahanmuuttajien parissa.

Annika on kouluttanut sosiaalihuollon ammattilaisia ja ammattikorkeakouluopiskelijoita muun muassa seuraavista kirjaamiseen liittyvistä teemoista:

Kanta-palvelut sosiaalihuollossa
Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista
Hyvä kirjaaminen
Kirjaaminen sote-rajapinnalla
Kohti yhtenäistä asiakastietoa
Kieli sosiaalihuollon kirjaamisessa
Kirjaamisen etiikka ja asiakaslahtoisyys
Osallistava kirjaaminen
Tietosuoja ja tietoturva

Heli Isomäki

Heli on erittäin kokenut neuropsykologi, joka on työskennellyt terveydenhuollossa, kouluttajana ja työnohjaajana sekä tehnyt verkkovalmennuksia eri ryhmille. Heli on myös kirjoittanut useita ammattikirjoja ja toiminut alan kouluttajana yli 15 vuotta.

Helin ammatillisena tavoitteena on saada ihmiset ajattelemaan, ja saada heidät sen avulla haluamaan ja toteuttamaan muutosta elämäänsä vaikuttaviin negatiivisiin asioihin. Helin missiona on  myös avustaa opettajia neurotaidoissa, jotta opetus suju tehokkaammin ja helpommin.

Eveliina Salonen

Eveliina on saanut paljon myönteistä palautetta asiakaskeskeisestä ja ihmisläheisestä valmentavasta otteestaan. Hän on luonteva esiintyjä ja sanoittaa teoreettiset rakennelmat helposti ymmärrettävään muotoon. Eveliinasta pidetään erityisesti hänen kannustavan ja ratkaisukeskeisen toimintatapansa ja ihmisen kokonaisvaltaisen kohtaamisen vuoksi.

Eveliinalla on yli 20 vuoden kokemus erilaisissa johtamis- ja asiantuntijatehtävissä niin yksityissektorilla kuin julkisen ja kolmannenkin sektorin palveluksessa. Ruohonjuuritason työskentely Afrikassa on tuonut oman mausteensa hänen osaamiseensa ja kohtaamisen taitoihinsa. Eveliina toimii asiantuntijana myös kansainvälisissä EU-hankkeissa.

Eveliinan keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat ihmismieli ja sen mahdollisuudet yhdistettynä organisaation tavoitteiden toteuttamiseen. Ajattelun kehittäminen, uusiutuminen, intuitio, tunteet tietoisuuden ja itseohjautuvuuden lähteenä, eettisyys sekä henkinen hyvinvointi ovat osa Eveliina lähestymistapoja.

Oikeustieteen ja teologian maisteritutkintojen lisäksi Eveliina on opiskellut johtamista ja työ- ja organisaatiopsykologiaa sekä suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET). Eveliina on myös ICF:n sertifioima Executive Coach (ACC).

Anna-Liisa Lämsä

Anna-Liisan luentojen ja koulutusten aiheina on mm. keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä toivon pedagogiikka haastavan lapsen ja nuoren kohtaamisessa. Anna-Liisa on kokenut ja karismaattinen luennoitsija, jonka luennoista osallistujat kokevat saaneensa työkaluja arjen haasteisiin opetusalalla.

Erityisosaamisalueena Anna-Liisalla on verkosto-osaaminen pitäen sisällään monialaisen yhteistyön ja yhteistyön perheiden kanssa.

 

Jenni Kallio

Jenni Kallio (KM erityisluokanopettaja) on kouluttaja, väitöskirjatutkija, tietokirjailija, työnohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja sekä luovien taide-  ja kehoterapeuttisten menetelmien asiantuntija. Jennin erityisosaamista ovat ♦

Jenni on rohkea, haastaviinkin teemoihin tarttuva, kunnioittaen osallistumaan kutsuva ja omien oivallusten äärelle johdatteleva kouluttaja. Dialogisuus, vahvuuksien kautta toimiminen, luovuus, mahdollisuusajattelu, erilaisuuden arvostaminen sekä arvojen ja merkitysten tutkiminen ovat hänen työskentelynsä ydintä. Näihin tukeutuen Jenni tukee ammattilaisia ja työyhteisöjä kohti hyvinvointia sekä toimintaa, jonka kautta jokainen lapsi ja nuori voi kokea yhteenkuuluvuutta ja arvostusta ja kasvaa merkityksellisenä osana yhteisöä täyteen potentiaaliinsa.

Anneli Ranta ja HP Sinervä

Tässäpä parivaljakko!  Näyttelijä ja kokenut vuorovaikutuskouluttaja Anneli Ranta ja psykologian ja kasvatustieteen asiantuntija HP Sinervä ovat inspiroivia ja mukaansatempaavia valmentajia.  Tämän valmennuksen tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen.

Koulutuksen perustana on työmoraalikartoitus ja sen pohjalta laadittava toimintaohjelma.

Anneli ja HP käyttävät paljon erilaisia oppimisen demonstraatioita kuvaamaan työelämän keskeisiä kehittämishaasteita. Niiden avulla asioista on helppo keskustella ja kaikkien osallistua.

Tämän parivaljakon ohjauksessa ”mennään eikä meinata”! Jos kaipaat konkreettisia tuloksia ja parannusta työyhteisön toimintatapoihin, Anneli ja HP ovat paras valinta!

Susanna Posio ja Reetta Yrttiaho

Voimaa työelämään positiivisesta psykologiasta

Susannalla ja Reetalla on yhteensä yli kahdenkymmenen vuoden kokemus opettajan työn haasteista ja mahdollisuuksista. Heidän intohimonaan on auttaa opettajia ja työyhteisöjä voimaan paremmin. Reetta ja Susanna tarjoavat positiivisen psykologian tutkittua tietoa sekä työkaluja niin työhön kuin jokaisen henkilökohtaiseen elämään.

Reetan ja Susannan luomat Kohti kukoistavaa koulua -koulutukset saavat opettajat ja koulut kukoistamaan. Reetan ja Susannan koulutukset sopivat myös yritysmaailmaan. He tuovat raikkaan tuulahduksen positiivisen psykologian tutkittua tietoa ja taitoa sekä työkaluja kaikenlaisiin työyhteisöihin. He johdattelevat asiakkaansa kohti merkityksellisempää ja kukoistavampaa työelämä.

Kouluttajina Susanna ja Reetta ovat läsnäolevia ja innostavia. Heidän tavoitteenaan on saada osallistujien oivalluslamput syttymään ja herättää kuulijan sisäinen motivaatio kohti muutosta.

Reetalta ja Susannalta löytyy tietotaitoa ja kokemusta positiivisesta psykologiasta, kasvatustieteistä, valmentamisesta, työhyvinvoinnin- ja henkilöstöjohtamisesta sekä työ- ja organisaatiopsykologiasta.