Kuinka kauan hoitajia riittää pääsiäiseksi töihin?

Hoitajat ovat ihmisen vierellä munasolusta viimeiseen henkäykseen. Sote-palveluiden tulisi toimia kaikissa tilanteissa. Osa palveluista toimii ympärivuorokautisesti vuodesta toiseen hoitajavoimalla, on menossa sitten arki tai pääsiäisen pyhät. Miten kauan vietämme pääsiäisen pyhiä näin onnellisessa tilanteessa?

Pääsiäispyhinä hoitajat vastaavat käytännön hoidosta

Kaikkien pyhien aikana iso osa muusta sote-alan ja tukipalveluiden henkilöstöstä viettää vapaa-aikaa. Sillä välin käytännön työtä esimerkiksi sairaalassa pyörittävät hoitajat, ja usein minimimiehityksellä. Hoitajat ovat terveysalan suurimpana ammattiryhmänä tärkeä osa päivystysajan toimintaa.

Pääsiäisen pyhinä hoitotyö on entistä vastuullisempaa, vaikka työtahti vaikuttaa joissain työyksiköissä arkipäiviä rauhallisemmalta. Sen sijaan vaikkapa päivystyksellinen ja ensihoidon työ voi yltyä milloin tahansa akuutiksi kiireeksi. Hoitajalakon myötä olemme heränneet entistä vahvemmin arvostamaan pääsiäispyhinäkin tehtävää hoitajien työtä.

Hoitajat turvaavat pääsiäisen vieton, mutta kuinka kauan

Sinisessä työasussa oleva naishoitaja kirjaa tietokoneelle potilastietoja pääsiäisenä.

Pääsiäisenä sosiaalinen media täyttyy hyvän pääsiäisen lomatoivotuksista ja iloisista pääsiäiskuvista kotoa tai lomamatkalta. Harva muistaa, että hoitajat ovat osa sitä joukkoa, joka turvaa pääsiäisen vieton yhdessä vaikkapa poliisien, pelastajien ja lääkärien kanssa.

Kysymys kuuluu, kuinka kauan asiat ovat näin hyvin. Aiemmin olemme voineet luottaasiihen, että hyvin koulutettuja hoitajia riittää niin arkena kuin pääsiäisenä. Nyt hoitotyön ammattilaisista on jatkuvasti vaikeutuva pula koko Suomessa.

Hoitajien työolot, palkat ja täydennyskoulutus kuntoon

Tänä pääsiäisenä hoitajien hartain toive on, että heitä kuullaan. Työolot ja palkat on laitettava kuntoon, jotta potilaat saavat jatkossakin laadukasta hoitoa. Yhdenkin hoitajan puuttuminen ohuista työvuorosta koska tahansa, mutta erityisesti juhlapyhinä, on potilaalle vakava paikka.

Tärkeää on sekin, että hoitajapulan aikanakin omaa ammattitaitoa voi pitää yllä. Siksi tänäkin pääsiäisenä moni hoitaja vilkuilee sote-alan koulutustarjontaa töiden ohessa. Ilman hyvää täydennyskoulutusta, kun ei olisi ammattitaitoisia ja asiansa osaavia hoitajia töissä tänäkään pääsiäisenä.

Hyvää pääsiäistä kaikille, erityisesti hoitajille sekä työn ääreen että vapaille!

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta työssä jaksamiseen

Opettajat ovat olleet entistä kovemman paineen alla koronapandemian aikana. Etäaika on nostanut opettajakunnassa esiin kysymykset mielen hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi täydennyskoulutusta, jotta opiskelijatkin jaksavat hyvin.

Opettajille on yllättävän vähän tarjolla täydennyskoulutusta. Siksi Edumar on erikoistunut opettajien ja rehtoreiden koulutuksiin. Yhä enemmän koulutussuunnittelussa painotetaan työssäjaksamisen kysymyksiä. Se on otettu opettajakunnassa ilolla ja jopa huojentuneena vastaan.

Edumar opettajien arkista työhyvinvointia tukemassa

Yksi hyvän mielen palautteen koulutuksestamme antanut opettaja on Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin lehtori Minna Salakari. Hänen lähettämässään palautteessa lukee seuraavasti.

”Osallistuin työhyvinvoinnin iltapäivätuntiin, joka oli suunnattu meille opettajille. Nyt kun koulutuksesta on kulunut aikaa, olen huomannut voivani hyödyntää koulutuksen antia työssäni opettajana. Sain konkreettisia avaimia sekä oman työhyvinvointini lisäämiseksi että opiskelijakohtaamisiin tässä etäajassa. Yllätyin positiivisesti ja tulen jatkossakin osallistumaan tällaisiin koulutuksiin.”

Tuore Opetusalan työolobarometri kertoo, että opetusalan henkilöstön kokemukset työoloista ovat heikentyneet entisestään. Nyt tarvitaan ratkaisuja, ja niillä on kiire. Yksi tärkeä osa kokonaisratkaisua on täydennyskoulutus, jossa opettajien työoloja, arkista työhyvinvointia ja johtamista voidaan tarkastella yhdessä.

Salakarin palaute kertoo juuri siitä, missä haluammekin onnistua: antamaan konkreettisia työkaluja opettajan arkeen. Haluamme tarjota hengähdyshetken kiivaasta opetustahdista laadukkaan ja uusia ajatuksia tarjoavien hybridikoulutusvaihtoehtojen parissa.

Hyvinvoiva opettaja on tulevaisuuden toivo

Viime ajat ovat viimeistään osoittaneet, miten tärkeä kivijalka opettajat ovat meille kaikille. Ilman osaavia ja hyvinvoivia opettajia ei synny osaamista, uusia innovaatioita tai talouskasvua. Opettajat ovat tulevaisuudentekijöitä, joiden työ ei lopu koskaan. Siksi he tarvitsevat työrauhaa ja mahdollisuuden kehittyä tärkeässä työssään – opettajat ovat täydennyskoulutuksensa ansainneet.

Me tuemme mielellämme Minnan ja monen muun suomalaisen huippuopettajan työtä ja työssä jaksamista. Jokainen meistä muistaa aina lempiopettajansa. Eikö juuri hänelle soisi parhaat mahdolliset edellytykset hoitaa työnsä hyvin?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Parasta on oppimisen riemu

Meiltä edumarilaisilta kysytään usein, mikä on työssämme parasta. Vastaus on helppo. Parasta on oppimisen riemu.

Koulutuksia suunnitellessamme teemme ahkerasti töitä oivallusten eteen. Mikään ei ole sen kiehtovampaa, kun nähdä niiden syntyvän koulutuksissa. Seurata onnellisena opiskelijoita, jotka ovat juuri oivaltaneet koulutuksen aikana jotain uutta.

Harmaita hiuksia ja huojennuksen tunne

Joskus koulutuksessa opeteltava asia on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Aihe on aiheuttanut opiskelijalle harmaita hiuksia, tuskastuneisuutta ja jopa toivottomuutta. Huojennuksen tunne on silminnähtävä, kun palaset loksahtavat hyvässä ja selkeässä koulutuksessa kohdalleen. Juuri sellaisessa hetkessä parasta on oppimisen riemu.

Saamme eniten palautetta opiskelijoiden oivalluksen hetkistä. Keräämässämme koulutuspalautteessa lukee silloin seuraavia asioita. Ihan huippukoulutus! Sain paljon uutta ajateltavaa ja olisin voinut kuunnella tätä kouluttajaa pidempäänkin.

Miten oppiminen sitten syntyy?

Miten oppiminen sitten syntyy? Tämä on kysymys, jota mietimme paljon. Oppimisen resepti on monimutkainen. Yksinkertaisimmillaan kyse on tarkkaavaisuuden, muistin ja motivaation yhteispelistä. Oppimista tapahtuu jatkuvasti ja kaikkialla. Koulutuksen tauoilla ja kotimatkallakin.

Mielenkiintoista on, miten kouluttajammekin sanovat oppivansa koulutusten aikana itsekin. Hyvä koulutus ei siis ole yksisuuntainen prosessi. Oppiminen on parhaimmillaan vuorovaikutusta, jossa kaikki voittavat.

Yksi kutoo koulutukseen keskittyessään villasukkaa

On hyvä muistaa, ettei oppiminen synny tyhjiössä. Opiskelija tuo koulutukseen tuliaisina oppimisen ainekset. Kokemuksen, osaamisen, aiemmin opitut taidot ja oppimistyylinsä.

Oma osansa oppimisessa on opiskelijan temperamentilla, sinnikkyydellä, vireystilalla ja aktiivisuudellakin.

On mielenkiintoista tarkkailla vaikkapa sitä, miten eri tavoin ihmiset keskittyvät opittavaan asiaan. Yksi kutoo keskittyessään villasukkaa ja toinen tekee kynä savuten muistiinpanoja oivalluksistaan. Kolmas imee tietoa lähes hievahtamatta paikaltaan. Neljäs kysyy pohtivan näköisenä paljon tarkentavia kysymyksiä.

Tapahtuu oppiminen sitten kuinka persoonallisella tavalla tahansa, yksi asia ei muutu. Parasta on oppimisen riemu. Siksi kutsumme sinut Edumarin matkaan.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Riitatilanteista ratkaisuihin koulussa

Moni opettaja miettii, miten kohdata haastavat tilanteet lasten, vanhempien ja kollegoiden kanssa. Miten riidoista luovitaan koulussa hyviin ja konkreettisiin ratkaisuihin? Näissä kysymyksissä työyhteisösovittelun erityisosaaja Jonna Linnanahde on omalla maaperällään.

Lähtökohtana riitatilanteen ratkaisuun on, että asenteen sitä kohtaan on muututtava. Työpaikalla puhkeava riita ei ole kamala ja viimeiseen saakka välteltävä asia. Jokaisella työpaikalla riidellään joskus. Siksi konflikti on aina oppimisen paikka, sanoo Jonna Linnanahde.

Tärkeää on avoin vuorovaikutus ja neljän koon muistisääntö

Avoin vuorovaikutus ja ammatillinen empatia ovat keinoja lisätä ymmärrystä riitatilanteessa. Siitäkin huolimatta, että tunteet kuumenevat ja loukkaannumme riidoissa herkästi. Itselle tärkeä asia jää helposti kuulematta – puolin ja toisin.

Ratkaisuksi Jonna tarjoaa neljän k-kirjaimen muistisäännön.

  1. Kuuntele rauhassa ja tarkasti. Pidä huolta siitä, että kaikki tulevat kuulluksi. Mieti kuulitko oikeasti ja aidosti läsnä ollen, mitä toinen sanoi.
  2. Keskustele avoimesti. Älä huuda, vaan keskustele aidosti ja vastavuoroisesti. Sanoilla voi rakentaa muurin, joka sulkee vuorovaikutuksen. Yhtä lailla sanat voivat olla muurin ikkunoita, joiden läpi katsomalla ymmärrys lisääntyy.
  3. Kunnioita riitaisassakin tilanteessa kaikkia. Tärkeää on riidellä niin, että jokaiselle jää ajatus arvostetuksi tulemisesta. Siitäkin huolimatta, että asioista on oltu kiivaastikin eri mieltä.
  4. Korjaa vääryydenkokemuksia. Usein riita juontaa juurensa pitkän ajan takaa. Siksi riidan tulisi puhdistaa ilmaa ja korjata vääryydenkokemuksia. Meidän on yhdessä osattava pyytää anteeksi ja korjata esimerkiksi loukatuksi tulemisen kokemuksia.

Koulutustilanne, jossa Jonna Linnanahde kouluttaa luokan edessä Edumar Oy:n koulutuksessa.

Riitatilanteista ratkaisuihin neljällä kysymyksellä

Riitatilanteen onnistunut ratkaisu vaatii kaikkien tarpeiden huomioimista. Tarpeet yhdistävät ihmisiä. Seitsemän psykologista perustarvetta ovat: ymmärrys, arvostus, kiinnostus, mielekkyys, edistyminen, hallinta ja reiluus. Mitä jokainen osapuoli tarvitsee, jotta kaikkien tarpeet tulevat kuulluksi, on Jonnan mukaan yksi tärkeimpiä kysymyksiä riitatilanteen sovittelussa.

Jos riidan selvittelyn aikana syntyy voimakas itsensä puolustamisen tunne, niin sovittelussa ollaan suossa. Siksi Jonna antaa vinkit ketään syyllistämättömien kysymysten käyttöön. Näillä neljällä kysymyksellä riitaan syntyy usein ratkaisu.

  1. Mitä tapahtui?
  2. Miltä tuntui?
  3. Mitä ajattelit?
  4. Mitä tarvitset, jotta pääset eteenpäin?

Näillä kysymyksillä riidan sovittelussa päästään jo pitkälle, Jonna lupaa. Sopua kannattaa aina yrittää, koska riita on varsinainen aikasyöppö. Pahimmassa tapauksassa alkujaan pieni riita voi eskaloitua kouluyhteisöä vuosia piinaavaksi pattitilanteeksi.

Riitelyn taitoa voi oppia ja sitä voi petrata

Jokainen voi petrata riitelyn taitoaan siten, että tekee vilpittömästi tilannetta parantavia ratkaisuja. On myös hyvä kysyä riitapukareilta yhtä kysymystä. Mistä sinulle tulee tunne, että riidan aihetta käsitellään rehellisesti ja avoimesti?

Ei ole olemassa asiaa, jonka ratkaisemisessa vaikeneminen olisi auttanut. Siksi riitatilanteissa on oltava rohkea. Riidat voi nähdä koulussa myös arvona ja resurssina, jota ei tulisi heittää pois. Jollei kissaa nosteta pöydälle, mikään ei muutu eikä kukaan opi uutta, sanoo Jonna koulutuksen päätteeksi.

Jonna Linnanahde koulutti Edumarin suositussa Haastava oppilas -koulutuksessa.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Mitä kuuluu johtajan työhyvinvoinnin suunnitelmalle?

Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen linjaukset kirjataan hyvinvointisuunnitelmaan, joka tarkennetaan vuosittain. Entä johtajan työhyvinvoinnin suunnitelma? Koska se on viimeksi tarkastettu tai onko sitä ylipäätään olemassa?

”Vauhtisokeus päätöksenteossa, työssäjaksaminen ja riittämättömyyden tunne”

Johtajan asema on työpaikalla usein tuulinen. Päätösten tekeminen alati muuttuvassa työelämässä painaa harteita. Yksinäisyyskin voi ajoittain vaivata. Harva ymmärtää syvällisemmin johtajan nopeatempoista ja vastuullista työnkuvaa.

Johtaminen on mielenkiintoista ja haastavaa työtä. Kolikon kääntöpuolella piilevät omat riskinsä. Vauhtisokeus päätöksenteossa, työssäjaksaminen ja riittämättömyyden tunne. Ne ovat liian monen johtajan työkavereina yllättävän usein. Siksi jokaisella johtajalla olisi hyvä olla henkilökohtainen työhyvinvoinnin suunnitelma.

Kuinka moni muistaa kiittää johtajaa hyvin tehdystä työstä?

Johtajia moititaan usein kasvottomuudesta, kiittämättömyydestä ja työhyvinvointia heikentävistä päätöksistä. Vastaavasti voisi kysyä, kantavatko työntekijät johtajaa. Kuinka moni muistaa kiittää johtajaa hyvin tehdystä työstä? Muistaako kukaan kysyä työpaikalla, miten hän voi tai jaksaa?

Työhyvinvoinnin edistäminen voi onnistua työpaikalla vain johtajien, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyönä. Siitä syystä jokaisen alaistaitajan tulisi olla kiinnostunut johtajiensa hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Siitä, onko hänen oma työhyvinvoinnin suunnitelmansa ajan tasalla.

Johtajan työhyvinvoinnin suunnitelma käytännössä

Johtajan työhyvinvoinnin suunnitelmaan voisi käytännössä kuulua vaikkapa seuraavat asiat. Hän pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan mielekkäällä tavalla. Työhyvinvointi on ylipäätään tärkeä osa johtajuutta ja arkista työtä. Siksi sen ylläpitämiseen on raivattu joka viikko kalenterista oma aikansa. Johtajuudessa hyödynnetään läpinäkyvästi työssäjaksamista tukevia palveluita ja samaa suositellaan kaikille työntekijöille.

Johtajan esimerkki näkyy työpaikalla. Hän nostaa työhyvinvoinnin esiin keskusteluissa ja päätöksenteossa. Hän vaalii tiukoissakin työtilanteissa henkilöstön hyvinvointia tukevaa ilmapiiriä. Lisäksi johtaja näyttää esimerkillään, miten työstä irrottaudutaan ja palaudutaan. Hän ei tule koskaan puolikuntoisena tai sairaana töihin.

Esitä siis työpaikallasi jo tänään tuhannen taalan kysymys.

Mitä kuuluu johtajan työhyvinvoinnin suunnitelmalle ja sen toteuttamiselle?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

 

Terveydenhuollon sihteeri säästää hermoja

Mikä koodi tähän nyt tulee, mihin tämä paperi piti lähettää ja tietääkö kukaan mistä se aika tilataan? Yksi henkilö sairaalassa tietää yleensä vastauksen. Hän on ammattitaitoinen terveydenhuollon sihteeri. Hän säästää muiden hermoja, jos hänet on ylipäätään palkattu.

Hoitotyöntekijät uupuvat sihteerin töihin

Koko valtakunnassa on pula osaavasta hoitohenkilökunnasta. Heillä on enemmän kuin kädet täynnä potilastyötä. Siksi heille ei voi sälyttää enempää tehtäviä muilta ammattilaisilta. Silti osaavien sihteerien työpanosta on monessa terveydenhuollon työpisteessä merkittävästi vähennetty.

On outoa, että hoitotyöntekijät tekevät yhä enemmän sihteerin töitä. Kirjaavat muun muassa potilaskoodeja, vastaavat puhelimeen, tekevät ajanvarauksia ja järjestelevät potilassiirtoja. Työlista on pitkä ja uuvuttava.

Sihteerin puuttuminen on pois potilailta

Ammattitaitoinen terveydenhuollon sihteeri tekee hoitohenkilökunnan sijasta samat työtehtävät nopeammin ja tehokkaammin. Onko kukaan laskenut, kuinka paljon käytännössä säästyy aikaa, rahaa ja hermoja palkkaamalla sihteeri töihinsä? Kun oikea sihteeri tekee siis oikeita asioita oikeaan aikaan sote-alan työtiimissä? Ilmeisesti ei.

On mahdotonta ajatella, että sihteereitä vähentämällä säästäisimme merkittävästi kuluissa. Nyt aikaa ja rahaa napataan potilaiden hoidosta. Heidän odottaessa hoitohenkilökunta tekee töitä, joihin heitä ei ole usein edes koulutettu.

Siniseen hoitajan työasuun pukautunut vaalea nainen tutkii stetoskoopilla kannettavan tietokoneen ruutua. Kuva on osa Edumar OY:n blogitekstiä otsikolla: Terveydenhuollon sihteeri säästää hermoja

Terveydenhuollon sihteerillä pysyy langat käsissä

Käsi sydämelle nyt. Jos sinä olisit sairaalassa, haluaisitko lääkärin tai hoitajan voivan keskittyä juuri sinun hoitamiseesi? Se ei tällä hetkellä ole aina mahdollista. Hoitaja ja lääkäri ovat yhä useammin varattuja sihteerin hommiin oman työnsä lisäksi.

Oi niitä aikoja, kun jokaisessa terveydenhuollon toimipaikassa oli osaava sihteeri. Sellainen ihminen, jolla pysyivät langat käsissä. Hän oli myös potilaan näkökulmasta yksi työtiimin avainpelaajista käytännön arjen järjestämisessä.

Terveydenhuollon sihteriä ei tarvita?

Hyvin koulutettu terveydenhuollon sihteeri tuo työpäiviin sujuvuutta. Siis siellä, missä heitä vielä on. Siksi heidän palkkaamisensa ja kouluttamisensa kannattaa.

Jollet usko sihteeriä, niin asiaa kannattaa tiedustella vaikkapa hoitajilta. He eivät ehdi tehdä tai opetella uusia sihteerin työtehtäviä hoitotyönsä lomassa. Tuskin yksikään heistä sanoo, ettei sihteereitä tarvita. Terveydenhuollon sihteerillä kun on korvaamaton rooli terveydenhuollon työtiimissä.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

3 työhyvinvointivinkkiä opettajan vaativaan työhön

Edumar tarjosi elämänmakuisen työhyvinvoinnin iltapäivätunnin opettajille. Työpsykologi Anna Lohmanin lämmintä ja mielen hyvinvointiin johdattelevaa puhetta kuunneltiin ihastuneena. Esimerkit olivat osuvia ja herättelivät opettajaa pitämään vahvasti kiinni omasta työhyvinvoinnistaan.

Tärkeää oli kuulla Annan toteamus siitä, miten työ on aina kaupankäyntiä. Noin 40 tunnin viikkotyössä ei ole sovittu oman terveyden, hyvinvoinnin, yöunien tai perhe-elämän myymisestä työnantajalle. Siksi opettajan tehtävä on aina pitää itsestään ja työhyvinvoinnistaan hyvää huolta.

3 vinkkiä opettajan arkiseen työhön

Hyvä kysymys oli Annalta sekin, kuinka paljon opettajat saavat peruskoulutuksessaan koulutusta työhyvinvoinnin ylläpitämisen keinoista? Opettajan arkinen työ kun voi usein vaikuttaa rajattomalta. Hyvän opettajan roolista tiukasti kiinni pitävä ja työssään onnistumisen rajat kohtuuttoman korkealle asettava opettaja uupuu nopeasti.

Annan puheenvuorossa vilisi opettajille käytännön vinkkejä stressin säätelyyn ja jaksamiseen. Erityisesti mieleen jäi kolme asiaa. Ne puhuttelivat ja pistivät syvällisesti pohtimaan työhyvinvointia opettajan vaativassa työssä.

Kuvassa oleva tumma raitamekkoon pukeutunut nainen on Anna Lohman. Kuva on Edumarin blogitekstistä otsikolla: 3 työhyvinvointivinkkiä opettajan vaativaan työhön.

1. Rajaa napakasti työtäsi

Opettajan on tärkeä miettiä omaa käsitystä itsestään opettajana. On hyvä miettiä vaikkapa omia ihanteitaan. Mitä hyvä kansankynttilä saa olla ja mitä ei? Mielen vuoropuhelusta syntyy työhyvinvointia tukevia ammatillisia rajoja. Kaikkiin koulun ilmiöihin ja asioihin ei voi, eikä kannata, lähteä mukaan.

Sen sijaan kannattaa luoda rutiinit työpäivän aloittamiselle ja lopettamiselle niin, että työasiat jäävät työpaikalle. Liiallisille vaatimuksille on osattava sanoa perustellusti ei. Pitää kovimmankin stressin ja kiireen keskellä aina kahvitauot, lounaat ja lähteä ajallaan pois töistä.

2. Riittävän hyvä opettaja

Usein kuulee sanottavan opettajan suulla, että hän antaa itsestään sata prosenttia opetustyölle. Sen sijaan voi alkaa viljellä puhetta, jossa annetaan itsestä vaikkapa 80 prosenttia. Silloin on energiaa, aikaa ja joustomahdollisuutta mistä ottaa. Siis juuri silloin, kun työpäivän aikana oppilaiden kanssa tulee eteen tiukkoja ja yllättäviä tilanteita.

Moni opettaja haluaisi olla kympin arvoinen ope. Silloin kannattaa miettiä riittäisikö itselle arvosanaksi vaikkapa 8+. Jotain opettajan tehtävistä voi tehdä toki kympin edestä. Kannattaa silti pohtia, mitä töitä voi tehdä rutiinilla tai vähemmällä vaivalla. Opettajan työstä selviytymisen raja on ylitetty, kun kurkusta nousee karvas selviytymisen maku suuhun.

3. Pidä itsestäsi hyvää huolta

Miksi yrität tehdä sellaista, mistä jo etukäteen tiedät, ettei se ole mitenkään mahdollista? Ilman itsestä huolenpitämistä ja työhyvinvoinnin vaalimista meillä ei ole yhtään työkykyistä opettajaa töissä. Pidä siis aina ensin omasta jaksamisesta ja palautumiskeinoista hyvää huolta.

Hyvä vinkki on tehdä itselle selväksi työpäivän aloitus- ja lopetusrutiinit. Aivot ehdollistuvat niille nopeasti, noin kahdessa viikossa. Opettajalla on oikeus myös odottaa, että työn vaatimukset ja hallintakeinot ovat tasapainossa. Saavuttamisen keinoista on oltava lupa sopia porukalla opettajanhuoneessa, rehtorin ja työterveyshuollon kanssa. Myös etäyhteyksien päästä.

Lopuksi Anna antoi vielä kullan arvoisen vinkin oman hyvinvoinnin tarkkailuun. Mieti, mitkä ovat parhaimmat palautumiskeinosi työstä pieninä paloina jo työpäivän aikana. Sovi itsesi kanssa, että hetkille on oltava aina aikaa. Jollet jaksa pitää niistä kiinni, on se vihonviimeinen merkki. Siis siitä, että palautumisaika on raivattava takaisin liian täyteen ahdetusta työkalenterista.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Heidi Grommi-Hukkanen

Koulutuksiltani olen Sairaanhoitaja (AMK), Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutus (AMK), Lähihoitaja ja Välinehuoltaja. Minulla on työkokemusta hyvinkin laaja-alaisesti niin välillisestä kuin välittömästä terveydenhuollon sektorin työstä. Etätyöskentely on tullut erittäin tutuksi ja se on yksi työskentelytapani siinä missä konkreettinen jalkautuminen kuhunkin tarvittavaan työympäristöön. Lisäopintoja olen suorittanut myös mm.avoimen yliopiston koulutustarjonnan kautta.

Vapaa-aikanani toimin mm.urheiluseurassa hallituksen puolella. Koen etenkin lasten ja nuorten säännöllisen liikunnan turvaamisen tärkeänä.

Olen luonteeltani sosiaalinen, iloinen, luotettava, rehellinen, aito ja kuunteleva. Vuorovaikutus, asiakaspalvelu ja yksilöllinen kohtaaminen ovat työskentelyni A ja O. Projektityöskentely, kehittämistoiminta, hyvinvoinnin tukeminen ja väestön terveyden edistäminen sekä turvallisuuden mahdollistaminen ovat sydäntäni lähellä.

 

Koulutus: Sairaanhoitaja, lähihoitaja, välinehuoltaja, merkonomi-opiskelija, sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutus AMK ja Suomen Olympiakomitean naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä-johtamiskoulutus.

Markku Tilli

Markku on koko työuransa tehnyt töitä ihmisten kasvun, oppimisen ja turvallisuuden hyväksi. Työ- ja organisaatiopsykologiasta hän kiinnostui toden teolla tehdessään vuonna 2007  Bosnia Hertsegovinassa opinnäytetyönä tutkimuksen paikallisen ammattiliiton jäsenten kokemasta työpaikkakiusaamisesta.

Sittemmin Markku on  opinnoissaan perehtynyt muun muassa positiiviseen psykologiaan, jota soveltaa työssään; mahdollisista huolista ja epäkohdista puhutaan sekä nykytilanne tehdään näkyväksi, mutta fokus pitäisi olla myös siinä miten voimavaroja vahvistamalla ja vahvuuksia hyödyntäen yhteinen päämäärä saavutetaan.

Markun työote on  systeeminen eli huomio kiinnitetään yksilön lisäksi verkostoihin, yhteistyöhön ja vuorovaikutussuhteisiin.

Koulutus: Organisaatiokonsultti (Werka Kehitys Oy), voimavarakeskeinen työnohjaaja (STOry) sekä johdon työnohjaaja& coach (Master CSLE®).

Mari Seppänen

Mari Seppäsellä on pitkä ja laaja kokemus sosiaali- ja terveysalalta. Hän on toiminut lääketutkimusmaailmassa, hanke/projektityössä, ammatillisena opettajana sekä kehittänyt ison organisaation lääkehoitoa. Hän on ollut mukana kirjoittamassa Vammaistyön käsikirjaa (SanomaPro 2020), osallistunut valtakunnallisen ”opas lääkehoitosuunnitelman laadintaan”-kehittämistyöhön sekä kirjoittanut nyt viimeisimmäksi ”tunnetaidot voimavarana-opas sosiaali- ja terveysalalle kirjan” (PS-kustannus 2021).

Maria motivoi muutos, kehittyminen ja laadukas työ. Erilaisista työtehtävistä ja rooleista (sairaanhoitaja, asiantuntija, esimies ja opettaja) johtuen hän haluaa kannustaa osaavaan ja laadukkaaseen työntekijään/työyhteisöön, jossa jokaisen luontaisia vahvuuksia hyödynnetään ja ihmisyyttä arvostetaan. Kohtaaminen, keskittyminen oikeiden asioiden äärelle ja asioiden rehellinen tarkastelu ovat tärkeitä ohjenuoria Marin koulutuksissa. Hän on itse innostuja, joka lämpimällä otteellaan tempaisee sinut ja työyhteisösi mukaan innostumaan ja kehittymään.

Koulutus: sairaanhoitaja (AMK), terveystieteiden maisteri, tohtorikoulutettava, tiiminvetäjän tutkinto,  johtamisen erikoisammattitutkinto, opettaja ja ekspressiivisen taideterapian ohjaaja.