Heidi Grommi-Hukkanen

Koulutuksiltani olen Sairaanhoitaja (AMK), Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutus (AMK), Lähihoitaja ja Välinehuoltaja. Minulla on työkokemusta hyvinkin laaja-alaisesti niin välillisestä kuin välittömästä terveydenhuollon sektorin työstä. Etätyöskentely on tullut erittäin tutuksi ja se on yksi työskentelytapani siinä missä konkreettinen jalkautuminen kuhunkin tarvittavaan työympäristöön. Lisäopintoja olen suorittanut myös mm.avoimen yliopiston koulutustarjonnan kautta.

Vapaa-aikanani toimin mm.urheiluseurassa hallituksen puolella. Koen etenkin lasten ja nuorten säännöllisen liikunnan turvaamisen tärkeänä.

Olen luonteeltani sosiaalinen, iloinen, luotettava, rehellinen, aito ja kuunteleva. Vuorovaikutus, asiakaspalvelu ja yksilöllinen kohtaaminen ovat työskentelyni A ja O. Projektityöskentely, kehittämistoiminta, hyvinvoinnin tukeminen ja väestön terveyden edistäminen sekä turvallisuuden mahdollistaminen ovat sydäntäni lähellä.

 

Koulutus: Sairaanhoitaja, lähihoitaja, välinehuoltaja, merkonomi-opiskelija, sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutus AMK ja Suomen Olympiakomitean naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä-johtamiskoulutus.

Markku Tilli

Markku on koko työuransa tehnyt töitä ihmisten kasvun, oppimisen ja turvallisuuden hyväksi. Työ- ja organisaatiopsykologiasta hän kiinnostui toden teolla tehdessään vuonna 2007  Bosnia Hertsegovinassa opinnäytetyönä tutkimuksen paikallisen ammattiliiton jäsenten kokemasta työpaikkakiusaamisesta.

Sittemmin Markku on  opinnoissaan perehtynyt muun muassa positiiviseen psykologiaan, jota soveltaa työssään; mahdollisista huolista ja epäkohdista puhutaan sekä nykytilanne tehdään näkyväksi, mutta fokus pitäisi olla myös siinä miten voimavaroja vahvistamalla ja vahvuuksia hyödyntäen yhteinen päämäärä saavutetaan.

Markun työote on  systeeminen eli huomio kiinnitetään yksilön lisäksi verkostoihin, yhteistyöhön ja vuorovaikutussuhteisiin.

Koulutus: Organisaatiokonsultti (Werka Kehitys Oy), voimavarakeskeinen työnohjaaja (STOry) sekä johdon työnohjaaja& coach (Master CSLE®).

Mari Seppänen

Mari Seppäsellä on pitkä ja laaja kokemus sosiaali- ja terveysalalta. Hän on toiminut lääketutkimusmaailmassa, hanke/projektityössä, ammatillisena opettajana sekä kehittänyt ison organisaation lääkehoitoa. Hän on ollut mukana kirjoittamassa Vammaistyön käsikirjaa (SanomaPro 2020), osallistunut valtakunnallisen ”opas lääkehoitosuunnitelman laadintaan”-kehittämistyöhön sekä kirjoittanut nyt viimeisimmäksi ”tunnetaidot voimavarana-opas sosiaali- ja terveysalalle kirjan” (PS-kustannus 2021).

Maria motivoi muutos, kehittyminen ja laadukas työ. Erilaisista työtehtävistä ja rooleista (sairaanhoitaja, asiantuntija, esimies ja opettaja) johtuen hän haluaa kannustaa osaavaan ja laadukkaaseen työntekijään/työyhteisöön, jossa jokaisen luontaisia vahvuuksia hyödynnetään ja ihmisyyttä arvostetaan. Kohtaaminen, keskittyminen oikeiden asioiden äärelle ja asioiden rehellinen tarkastelu ovat tärkeitä ohjenuoria Marin koulutuksissa. Hän on itse innostuja, joka lämpimällä otteellaan tempaisee sinut ja työyhteisösi mukaan innostumaan ja kehittymään.

Koulutus: sairaanhoitaja (AMK), terveystieteiden maisteri, tohtorikoulutettava, tiiminvetäjän tutkinto,  johtamisen erikoisammattitutkinto, opettaja ja ekspressiivisen taideterapian ohjaaja.

Kuka on elämäsi suurin sankari?

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, kuka on elämäsi suurin sankari? Sankariksi lasketaan usein urheita tekoja tekevät henkilö. Hän voi esiintyä kirjoissa tai elokuvissa. Sankaria ihaillaan ja hänestä kerrotaan legendaarisia tarinoita.

Suurin sankari voi olla (melkein) kuka tahansa

Taruissa sankarit auttavat ja suojelevat. Surmaavat lopulta lohikäärmeen. Nykyajan sankarit pelastavat ihmishenkiä, voittavat vastustajat urheilussa tai ovat vaikkapa yksinhuoltajia.

Yllättävän moni nimeää elämänsä sankariksi oman vanhempansa. Toinen kutsuu sankariksi ihailemaansa kuuluisaa ihmistä. Kolmas kertoo omasta kokemuksestaan, jossa tuiki tavallinen ihminen toimi sankarillisesti.

Yhteistä sankareille on se, miten heidät nähdään. Se, millaisen tunteen ja kokemuksen sankari saa muissa aikaan. Hän on voinut olla pelastava enkeli hädän hetkellä. Muiden tuki ja turva. Se olkapää, johon on voinut nojata. Taistelija, hyvyyden puolustaja, ja usein altavastaaja.

Oletko oman elämäsi suurin sankari?

Jokainen saa ihailemastaan ihmisestä itselleen hänestä säteilevää voimaa. Hyvää mieltä, ylpeyttä ja kiitollisuutta. Voi, kunpa minäkin olisin samanlainen kuin elämäni suurin sankari, huokaa moni mielessään.

Herää kysymys, mikset ole. Pysähdy ajattelemaan asiaa toviksi. Jokainen voi olla oman elämänsä suurin sankari.

Voit olla kaikkea sitä, mitä muissa ihailet. Itsellesi hyvä, turvallinen ja tarpeellinen. Itsesi paras ystävä, rohkea ja uskaltava. Sinä olet joka tapauksessa aina paikalla elämäsi suurimmankin hädän hetkellä. Päätät hakea apua tai torjut sen. Vedenjakaja on lopulta se, näetkö itsesi oman elämäsi suurimpana sankarina vai et.

Sankarilliset teot eivät ole kovin ihmeellisiä

Sankarilliset teot eivät lopulta ole kovin ihmeellisiä. Mutta. Ne vaativat juuri tietynlaista mielentilaa, sisukkuutta ja päättäväisyyttä. Niitä samoja ominaisuuksia, jotka sinussa piilevät.

Usein tarvitaan kunnon potku takapuoleen, jotta kykysi tulevat esiin. Lähtöpiste oman elämän sankariksi ryhtymiseen on päätös. Sellainen, joka tällä kerralla pitää – tulee eteen mitä tahansa. Se voi tapahtua tiukassa elämäntilanteessa, elämäntarinan pohjakosketuksesta tai vaikkapa koulutuksessa, joka saa silmät aukeamaan.

Sankariksi ei siis synnytä. Sellaiseksi kasvetaan periksi antamattomalla työllä ja uskomalla hyvän voittavan pahan. Mieti siis vielä hetki. Kysy sitten uudelleen ja lempeästi itseltäsi yksi kysymys. Kuka lopulta on elämäsi suurin sankari?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Edumarin koulutuksissa on tänä vuonna vahvasti läsnä työssäjaksamisen teema. Aiheen voi parhaiten kiteyttää yhteen kysymykseen. Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Meidän jokaisen on välillä tarpeen  pysähtyä niin arjen pyörityksessä kuin työpaikalla. Näin on erityisesti voimia vieneen ja poikkeuksellisen koronakriisivuoden jälkeen. Nyt on viimeistään aika miettiä, mistä oma jaksaminen tai jaksamattomuus työpaikalla johtuu. Miten hyvin työstä palautuu ja mikä omassa työssä on merkityksellistä ja tärkeää?

Oma työpaikka ja uudenlainen normaali

Oman työn sisältö, tekemisen tavat ja tehtävät ovat voineet nopeassa tahdissa muuttua. Toisilla on kädet täynnä töitä ja osa on menettänyt työnsä. Silloin työpaikalla on syytä tarkistaa, että jäljelle jääneet työntekijät selviävät työmäärän kanssa ja saavat apua uusien tehtävien haltuun ottamiseen. Täydennyskoulutustakin on oltava tarjolla riittävästi.

Helposti ajatellaan, että työhyvinvointi on johtamisen asia. On totta, että työnantaja on vastuussa työhyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja työterveyshuollon järjestämisestä. Vastuu hyvinvoinnista on silti meillä kaikilla. Se syntyy työn arjessa usein varsin pienistä teoista. Esimerkiksi siitä, miten työtä arvostetaan, miten onnistuu tauotus ja yhteen hiileen puhaltaminen uudessa normaalissa.

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Reilu peli ja työn tuunaaminen

Omilla teoilla on työhyvinvointia pohdittaessa merkitystä. Tasapaino työpaikalla säilyy siten, että jokainen auttaa toista parhaansa mukaan. Silloin työkaverin kyvyt pääsevät parhaiten esiin. Se mikä on yhdelle vaikeaa, hoituu toiselta kädenkäänteessä. Jokaisen työntekijän kohdalla joustetaan jossain työtehtäviin liittyvissä asioissa, ja syystäkin. Sen suhteen työpaikalla on oltava reilun pelin säännöt.

Jäykältäkin tutuvassa organisaatiossa omaa työtään voi aina jollain tavoin tuunata. Se onnistuu rikkomalla rutiineja, innostumalla uudesta, järjestelemällä työtapojaan uudelleen ja pyrkimällä kohti unelmiaan nykyisessä työssä. On myös hyvä muistaa työaikojen joustava suunnittelu, työaikapankki, työnkierto, lyhennetty työaika, vuorottelu- ja opiskeluvapaa ja kevennetty työ. Erilaisista vaihtoehdoista kannattaa keskustella työnantajan ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa.

Työssäjaksaminen on yhteispeliä

Miten sinä työpaikallasi jaksat, on kysymys, joka myös työnantajan on hyvä muistaa aika ajoin kysyä. Työnantaja säästää selvää rahaa, kun panostaa työntekijöiden työssä jaksamiseen. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet vaikkapa työaikoihin ovat yhteydessä vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Usein työhyvinvointia voidaan tukea pienin arjen teoin työyhteisössä.

Tärkeintä työssäjaksamisessa on työyhteisön yhteinen toiminta. Se, että työntekijöillä on aidosti aikaa kuunnella toisiaan. Kysyä missä työssäjaksamisen kanssa mennään. Sitä varten on luotava yhteisiä käytäntöjä, täydennyskoulutusta ja kehittämisen paikkoja kohti turvallista, terveellistä ja jaksamista edistävää työtä.

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

 

Elise Oittinen

Elise on ihmisten kohtaamisen osaaja. Erityisalueena Elisellä on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt. Omassa elämässään transsukupuolisena hän on käynyt läpi monelta kannalta eettisiä ja myös teologisia näkemyksiä ihmisyyteen ja ihmisen kohtaamisiin. Hän toimii nykyään kotihoidossa ja kiireen seassa ihmisen tilanteeseen ja ongelmiin pureutuminen on hänelle arkipäivää. Sen mahdollistaa syvä läsnäolo. Hän on toiminut pitkään seurakunnissa ja mediassa. Mediassa hän on käyttänyt tarinaansa ja sen tuomaa ymmärrystä ihmisyydestä. Hän myös kirjoittaa ja tuo näin sanomaansa esiin kirjoissa ja sosiaalisessa mediassa.

Heli Isomäki

Heli on erittäin kokenut neuropsykologi, joka on työskennellyt terveydenhuollossa, kouluttajana ja työnohjaajana sekä tehnyt verkkovalmennuksia eri ryhmille. Heli on myös kirjoittanut useita ammattikirjoja ja toiminut alan kouluttajana yli 15 vuotta.

Helin ammatillisena tavoitteena on saada ihmiset ajattelemaan, ja saada heidät sen avulla haluamaan ja toteuttamaan muutosta elämäänsä vaikuttaviin negatiivisiin asioihin. Helin missiona on  myös avustaa opettajia neurotaidoissa, jotta opetus suju tehokkaammin ja helpommin.

Jenni Janakka

Itsensä vähättely ei pue ketään. Röyhkeyskoulussa opitaan tunnistamaan osaaminen ja pätevyys itsessä, ja sanallistamaan se. Miten paljon kulttuurissamme toistettavat tarinat vaikuttavat siihen, miten me itsemme ja oman tekemisemme? Miten stereotypiat, roolit ja mallit vaikuttavat meihin jokaiseen? Ja miten me voimme oppia olemaan hyvällä tavalla ylpeitä omasta osaamisestamme? Jenni Janakka on kirjoittaja ja puhetaiteilija. Hänen kirjoittamansa kirja Röyhkeyskoulu (Tuuma kustannus 2019) julkaistiin tämän vuoden tammikuussa. Janakka ohjaa ja käsikirjoittaa Nelosen huippusuosittua Hyvät ja huonot uutiset -viihdeohjelmaa, minkä lisäksi Janakka toimii vierailevana kolumnistina ja pitää omaa blogiaan.

 

Anneli Ranta ja HP Sinervä

Tässäpä parivaljakko!  Näyttelijä ja kokenut vuorovaikutuskouluttaja Anneli Ranta ja psykologian ja kasvatustieteen asiantuntija HP Sinervä ovat inspiroivia ja mukaansatempaavia valmentajia.  Tämän valmennuksen tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen.

Koulutuksen perustana on työmoraalikartoitus ja sen pohjalta laadittava toimintaohjelma.

Anneli ja HP käyttävät paljon erilaisia oppimisen demonstraatioita kuvaamaan työelämän keskeisiä kehittämishaasteita. Niiden avulla asioista on helppo keskustella ja kaikkien osallistua.

Tämän parivaljakon ohjauksessa ”mennään eikä meinata”! Jos kaipaat konkreettisia tuloksia ja parannusta työyhteisön toimintatapoihin, Anneli ja HP ovat paras valinta!

Susanna Posio ja Reetta Yrttiaho

Voimaa työelämään positiivisesta psykologiasta

Susannalla ja Reetalla on yhteensä yli kahdenkymmenen vuoden kokemus opettajan työn haasteista ja mahdollisuuksista. Heidän intohimonaan on auttaa opettajia ja työyhteisöjä voimaan paremmin. Reetta ja Susanna tarjoavat positiivisen psykologian tutkittua tietoa sekä työkaluja niin työhön kuin jokaisen henkilökohtaiseen elämään.

Reetan ja Susannan luomat Kohti kukoistavaa koulua -koulutukset saavat opettajat ja koulut kukoistamaan. Reetan ja Susannan koulutukset sopivat myös yritysmaailmaan. He tuovat raikkaan tuulahduksen positiivisen psykologian tutkittua tietoa ja taitoa sekä työkaluja kaikenlaisiin työyhteisöihin. He johdattelevat asiakkaansa kohti merkityksellisempää ja kukoistavampaa työelämä.

Kouluttajina Susanna ja Reetta ovat läsnäolevia ja innostavia. Heidän tavoitteenaan on saada osallistujien oivalluslamput syttymään ja herättää kuulijan sisäinen motivaatio kohti muutosta.

Reetalta ja Susannalta löytyy tietotaitoa ja kokemusta positiivisesta psykologiasta, kasvatustieteistä, valmentamisesta, työhyvinvoinnin- ja henkilöstöjohtamisesta sekä työ- ja organisaatiopsykologiasta.