Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Edumarin koulutuksissa on tänä vuonna vahvasti läsnä työssäjaksamisen teema. Aiheen voi parhaiten kiteyttää yhteen kysymykseen. Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Meidän jokaisen on välillä tarpeen  pysähtyä niin arjen pyörityksessä kuin työpaikalla. Näin on erityisesti voimia vieneen ja poikkeuksellisen koronakriisivuoden jälkeen. Nyt on viimeistään aika miettiä, mistä oma jaksaminen tai jaksamattomuus työpaikalla johtuu. Miten hyvin työstä palautuu ja mikä omassa työssä on merkityksellistä ja tärkeää?

Oma työpaikka ja uudenlainen normaali

Oman työn sisältö, tekemisen tavat ja tehtävät ovat voineet nopeassa tahdissa muuttua. Toisilla on kädet täynnä töitä ja osa on menettänyt työnsä. Silloin työpaikalla on syytä tarkistaa, että jäljelle jääneet työntekijät selviävät työmäärän kanssa ja saavat apua uusien tehtävien haltuun ottamiseen. Täydennyskoulutustakin on oltava tarjolla riittävästi.

Helposti ajatellaan, että työhyvinvointi on johtamisen asia. On totta, että työnantaja on vastuussa työhyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja työterveyshuollon järjestämisestä. Vastuu hyvinvoinnista on silti meillä kaikilla. Se syntyy työn arjessa usein varsin pienistä teoista. Esimerkiksi siitä, miten työtä arvostetaan, miten onnistuu tauotus ja yhteen hiileen puhaltaminen uudessa normaalissa.

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Reilu peli ja työn tuunaaminen

Omilla teoilla on työhyvinvointia pohdittaessa merkitystä. Tasapaino työpaikalla säilyy siten, että jokainen auttaa toista parhaansa mukaan. Silloin työkaverin kyvyt pääsevät parhaiten esiin. Se mikä on yhdelle vaikeaa, hoituu toiselta kädenkäänteessä. Jokaisen työntekijän kohdalla joustetaan jossain työtehtäviin liittyvissä asioissa, ja syystäkin. Sen suhteen työpaikalla on oltava reilun pelin säännöt.

Jäykältäkin tutuvassa organisaatiossa omaa työtään voi aina jollain tavoin tuunata. Se onnistuu rikkomalla rutiineja, innostumalla uudesta, järjestelemällä työtapojaan uudelleen ja pyrkimällä kohti unelmiaan nykyisessä työssä. On myös hyvä muistaa työaikojen joustava suunnittelu, työaikapankki, työnkierto, lyhennetty työaika, vuorottelu- ja opiskeluvapaa ja kevennetty työ. Erilaisista vaihtoehdoista kannattaa keskustella työnantajan ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa.

Työssäjaksaminen on yhteispeliä

Miten sinä työpaikallasi jaksat, on kysymys, joka myös työnantajan on hyvä muistaa aika ajoin kysyä. Työnantaja säästää selvää rahaa, kun panostaa työntekijöiden työssä jaksamiseen. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet vaikkapa työaikoihin ovat yhteydessä vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Usein työhyvinvointia voidaan tukea pienin arjen teoin työyhteisössä.

Tärkeintä työssäjaksamisessa on työyhteisön yhteinen toiminta. Se, että työntekijöillä on aidosti aikaa kuunnella toisiaan. Kysyä missä työssäjaksamisen kanssa mennään. Sitä varten on luotava yhteisiä käytäntöjä, täydennyskoulutusta ja kehittämisen paikkoja kohti turvallista, terveellistä ja jaksamista edistävää työtä.

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

 

Elise Oittinen

Elise on ihmisten kohtaamisen osaaja. Erityisalueena Elisellä on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt. Omassa elämässään transsukupuolisena hän on käynyt läpi monelta kannalta eettisiä ja myös teologisia näkemyksiä ihmisyyteen ja ihmisen kohtaamisiin. Hän toimii nykyään kotihoidossa ja kiireen seassa ihmisen tilanteeseen ja ongelmiin pureutuminen on hänelle arkipäivää. Sen mahdollistaa syvä läsnäolo. Hän on toiminut pitkään seurakunnissa ja mediassa. Mediassa hän on käyttänyt tarinaansa ja sen tuomaa ymmärrystä ihmisyydestä. Hän myös kirjoittaa ja tuo näin sanomaansa esiin kirjoissa ja sosiaalisessa mediassa.

Heli Isomäki

Heli on erittäin kokenut neuropsykologi, joka on työskennellyt terveydenhuollossa, kouluttajana ja työnohjaajana sekä tehnyt verkkovalmennuksia eri ryhmille. Heli on myös kirjoittanut useita ammattikirjoja ja toiminut alan kouluttajana yli 15 vuotta.

Helin ammatillisena tavoitteena on saada ihmiset ajattelemaan, ja saada heidät sen avulla haluamaan ja toteuttamaan muutosta elämäänsä vaikuttaviin negatiivisiin asioihin. Helin missiona on  myös avustaa opettajia neurotaidoissa, jotta opetus suju tehokkaammin ja helpommin.

Jenni Janakka

Itsensä vähättely ei pue ketään. Röyhkeyskoulussa opitaan tunnistamaan osaaminen ja pätevyys itsessä, ja sanallistamaan se. Miten paljon kulttuurissamme toistettavat tarinat vaikuttavat siihen, miten me itsemme ja oman tekemisemme? Miten stereotypiat, roolit ja mallit vaikuttavat meihin jokaiseen? Ja miten me voimme oppia olemaan hyvällä tavalla ylpeitä omasta osaamisestamme? Jenni Janakka on kirjoittaja ja puhetaiteilija. Hänen kirjoittamansa kirja Röyhkeyskoulu (Tuuma kustannus 2019) julkaistiin tämän vuoden tammikuussa. Janakka ohjaa ja käsikirjoittaa Nelosen huippusuosittua Hyvät ja huonot uutiset -viihdeohjelmaa, minkä lisäksi Janakka toimii vierailevana kolumnistina ja pitää omaa blogiaan.

 

Anneli Ranta ja HP Sinervä

Tässäpä parivaljakko!  Näyttelijä ja kokenut vuorovaikutuskouluttaja Anneli Ranta ja psykologian ja kasvatustieteen asiantuntija HP Sinervä ovat inspiroivia ja mukaansatempaavia valmentajia.  Tämän valmennuksen tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen.

Koulutuksen perustana on työmoraalikartoitus ja sen pohjalta laadittava toimintaohjelma.

Anneli ja HP käyttävät paljon erilaisia oppimisen demonstraatioita kuvaamaan työelämän keskeisiä kehittämishaasteita. Niiden avulla asioista on helppo keskustella ja kaikkien osallistua.

Tämän parivaljakon ohjauksessa ”mennään eikä meinata”! Jos kaipaat konkreettisia tuloksia ja parannusta työyhteisön toimintatapoihin, Anneli ja HP ovat paras valinta!

Susanna Posio ja Reetta Yrttiaho

Voimaa työelämään positiivisesta psykologiasta

Susannalla ja Reetalla on yhteensä yli kahdenkymmenen vuoden kokemus opettajan työn haasteista ja mahdollisuuksista. Heidän intohimonaan on auttaa opettajia ja työyhteisöjä voimaan paremmin. Reetta ja Susanna tarjoavat positiivisen psykologian tutkittua tietoa sekä työkaluja niin työhön kuin jokaisen henkilökohtaiseen elämään.

Reetan ja Susannan luomat Kohti kukoistavaa koulua -koulutukset saavat opettajat ja koulut kukoistamaan. Reetan ja Susannan koulutukset sopivat myös yritysmaailmaan. He tuovat raikkaan tuulahduksen positiivisen psykologian tutkittua tietoa ja taitoa sekä työkaluja kaikenlaisiin työyhteisöihin. He johdattelevat asiakkaansa kohti merkityksellisempää ja kukoistavampaa työelämä.

Kouluttajina Susanna ja Reetta ovat läsnäolevia ja innostavia. Heidän tavoitteenaan on saada osallistujien oivalluslamput syttymään ja herättää kuulijan sisäinen motivaatio kohti muutosta.

Reetalta ja Susannalta löytyy tietotaitoa ja kokemusta positiivisesta psykologiasta, kasvatustieteistä, valmentamisesta, työhyvinvoinnin- ja henkilöstöjohtamisesta sekä työ- ja organisaatiopsykologiasta.

Fatbardhe ”Fade” Hetemaj

Fatbardhe Hetemaj, KTM on kansainvälisyyden liputtaja. Kosovosta vuonna 1992 Suomeen muuttanut Hetemaj valittiin vuoden pakolaisnaiseksi vuonna 2009 rasismin vastaisesta työstä. Hän on toiminut myös keskustelijana YLE Radio Suomen Taustapeilin osiossa Pyöreä pöytä ja YLE TV1:n Aamu-TV:n urheiluun keskittyneessä osiossa Jälkihiki.

Fatbardhe on valmentanut vuodesta 2015 alkaen satoja ihmisiä tuloksekkaasti livenä, verkossa, uran ja hyvinvoinnin teemoista. Hän on kehittänyt omaa osaamistaan kansainvälisesti akkreditoitulla coachingkoulutuksella.

Työhyvinvoinnin ammattilaisena Hetemaj haluaa kehittää suomalaista työelämää ja esimiestyötä entistä laadukkaammaksi. Itsensä johtaminen on tärkeää kaikille työyhteisössä – niin johtajille, esimiehille kuin työntekijöillekin.♦

Tarja Eloranta

Tarja tukee business coachina esimiestä ottamaan tehtävänsä haltuun roolin muuttuessa, ensimmäisiin askeliin ja ensimmäisten haasteiden voittamiseen. Hän tukee ja kulkee valmennettavan rinnalla sekä haastaa etsimään uusia näkökulmia ja löytämään toimivia ratkaisuja.

Tarja auttaa työyhteisöjä ja johtoryhmiä parantamaan muutoskyvykkyyttään, kokeilukulttuuria ja yhteistyötaitoja mm. tukemalla valmentavaa johtamista.

Tavoitteena on rohkeus uudistua, kokeilla, oppia uutta ja hyödyntää kunkin vahvuuksia (tieto- teknologia – ihmiset), joka näkyy työtyytyväisyytenä, jatkuvana kehittymisenä, onnistumisena asiakaskohtaamisissa ja kilpailukyvyn kasvuna.

Ulrika Björkstam

Ulrika on ratkaisukeskeinen valmentaja, jonka erityisosaamista on resilienssi, eli muutoskykyisyys. Hän yhdistää ratkaisukeskeisen valmennuksen työskentelymetodeihin aiempaa leipälajiaan tulevaisuusajattelua, sekä positiiviseen psykologiaan nojaavaa tutkimustietoa. Hän on työskennellyt valmentajana ja keynote-speakerina jo vuodesta 2013. Hänen luennoissaan yhdistyvät niin tieteellinen fakta kuin upeat tarinat ja käytännön kokemukset, saaden aikaan intensiivisen ja vaikuttavan tunnelman.

Ulrika uskoo, että yksi ehdottoman tärkeä menestystekijä kaikille organisaatioille on kokonaisvaltainen huolehtiminen työntekijöiden hyvinvoinnista.

Hänen oma selviytymisensä vakavasta onnettomuudesta konkretisoi hänelle, kuinka valtavan tärkeä voimavara mielen joustavuus on. Ulrika oivalsi myös, kuinka suuri merkitys on sillä, minkälaisille ajatuksille antaa tilaa, ja kuinka kohdata ja käsitellä erilaisia tunteita. Kokonaisvaltaisena valmentajana hän yhdistää upeasti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen työpaikoilla ja itsensä johtamisen taitojen omaksumisen erilaisten elämässä vastaantulevien tilanteiden varalta.

 

Heini Salmu

Heinin missiona on rakentaa toimivampaa ja tuloksellisempaa työelämää yhdessä asiakkaittensa kanssa kehittämällä johtamista, työyhteisöjen toimivuutta ja asiakaskohtaamisia. Kauppatieteilijänä ja ammatticoachina Heini yhdistää valmennuksissaan businessosaamisen ihmisten toiminnan ymmärtämiseen – koska ihmiset tekevät tuloksen!

Valmennukset rakennetaan aina asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Vahvan teoriaosaamisen lisäksi Heini ammentaa pitkästä johtamis- ja kehittämiskokemuksestaan monipuolisia työkaluja ja käytännönläheisiä esimerkkejä valmennettavien käyttöön. Vuorovaikutteisissa toteutuksissa hyödynnetään myös osallistujien kokemuksia ja innostetaan yhteiseen keskusteluun ja ideointiin. Tavoitteena on herätellä omia oivalluksia ja löytää uusia ajattelu- ja toimintatapoja osallistujien omaan arkeen vietäväksi.