Työelämä on kuin suuri palapeli, jossa jokainen työntekijä vaikuttaa kokonaisuuteen. Tämä pätee erityisesti työterveyshoitajiin, jotka ovat avainasemassa varmistaakseen, että jokainen palanen pysyy työpaikalla kunnossa.

Mielen- ja aivoterveyden merkitys työterveyshoitajan työssä

Mielenterveyden edistäminen ja sen häiriöt nousevat yhä vahvemmin työelämässä sen keskiöön. Hyvän mielenterveyden johtaminen on muuttumassa ratkaisevaksi tekijäksi työympäristössä. Tavoitteena tulisi olla mielenterveyden edistäminen työn kautta, ei sen kustannuksella. Työterveyshoitajalla on oltava avaimia lukkiutuneen mielen avaamiseen.

Mielenterveydestä on välillä vaikea puhua liittämättä keskusteluun päihteiden haittaavaa käyttöä. Päihteiden käyttöön tulisi puuttua tehokkaasti ja varhaisessa vaiheessa, mutta se on edelleen työpaikoilla tabu. Työterveyshoitaja on usein se tärkeä tuki, joka auttaa ihmisiä voittamaan päihdeongelmat.

Aivot tuntuvat helposti kuormittuvan työssä, jossa on riittämiin keskeytyksiä, informaatiotulvaa ja tehokkuusvaatimuksia. Aivojen terveys on avainasemassa tehokkaassa päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa. Harvoin mietimme, miten aivojen hyvinvointi koskee sekä työntekijöitä että työterveyshoitajia itseään. Kysymys kuuluukin: millä tavoin työterveyshoitaja voisi pitää huolta omasta aivoterveydestään ja samalla auttaa muita?

Työterveyshoitajan työssä näkee asiakkaita laidasta laitaan

Ainutlaatuisia, mutta niin erilaisia asiakkaita -lausahdus pitää työterveyshoitajan työssä paikkaansa. Siksi työ on mielenkiintoista, monipuolista ja haastavaa. Työpäivä voi myös olla yhtä vuoristorataa. Mietitäänpä työpäivän rakentumista, vaikkapa kolmen ensimmäisen vastaanottoajan näkökulmasta.

Ensimmäisellä vastaanottoajalla on vatsakipuinen maahanmuuttaja. Silloin kommunikaatio, kulttuurierot ja terveydelle annetut merkitykset voivat olla keskeisessä roolissa. Työterveyshoitajan tehtävä on varmistaa, että jokainen työntekijä kykenisi osallistumaan täysipainoisesti suomalaiseen työelämään.

Toisen vastaanottoajan on varannut kuulonheikentymästä kärsivä henkilö. Työterveyshoitajan tehtävänä on kannustaa asiakasta kertomaan avoimesti omista tarpeistaan ja kuulovaikeuksistaan. Usein vastaanottotilan taustamelulla on vaikutusta ja asiakas voi käyttää kuulon apuvälineitä tai tulkkausta. Jos asiakas tarvitsee lisätutkimuksia, kuulotutkimuksia tai erikoissairaanhoitoa, työterveyshoitaja ohjaa hänet oikealle taholle ja auttaa tarvittaessa ajanvarauksessa.

Kolmannella vastaanottokäynnillä puhutaan mahdollisesta osatyökykyisyydestä. Silloin työterveyshoitajan tulee selvittää tarkasti työkyvyn taustat. Onko kyse fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta syystä, vai niistä kaikista? Selvittely auttaa määrittämään tarvittavat tukitoimet ja ajanvaraukset muille ammattilaisille.

Työterveyshoitajana ajan hermolla – muutokset ja taidot hoitotyön ytimessä

Työterveyshoitaja tarvitsee asiakastyönsä tueksi monenlaisia taitoja, moniammatillisen työtiimin ja verkostoyhteistyötä. Hoitotyö vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Muun muassa työturvallisuuslaki ja tuleva työeläkelainsäädäntö muuttavat työnteon pelisääntöjä. Kuinka nämä muutokset vaikuttavat työterveyshoitajiin ja heidän työhönsä?

On selvää, että hoitajapulassa työterveyshoitajat haluttaisiin pitää tiiviisti työpaikalla asiakastyössä. Siitä huolimatta jokainen hoitaja tarvitsee lisä- ja täydennyskoulutusta. Työnantajan velvollisuus on auttaa hoitajaa valitsemaan sellaiset koulutukset, jotka koituvat työntekijän ja asiakkaiden parhaaksi.

Työterveyshoitajan työ kun on kuin suuri palapeli, joka vaatii jatkuvaa ajan hermolla olemista. Kaikkien palojen on osuttava kohdalleen yhdessä työnantajan ja asiakkaan kanssa. Vain siten kuva omasta työstä ja asiakkaan tilanteesta hahmottuu.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!