Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Edumarin koulutuksissa on tänä vuonna vahvasti läsnä työssäjaksamisen teema. Aiheen voi parhaiten kiteyttää yhteen kysymykseen. Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Meidän jokaisen on välillä tarpeen  pysähtyä niin arjen pyörityksessä kuin työpaikalla. Näin on erityisesti voimia vieneen ja poikkeuksellisen koronakriisivuoden jälkeen. Nyt on viimeistään aika miettiä, mistä oma jaksaminen tai jaksamattomuus työpaikalla johtuu. Miten hyvin työstä palautuu ja mikä omassa työssä on merkityksellistä ja tärkeää?

Oma työpaikka ja uudenlainen normaali

Oman työn sisältö, tekemisen tavat ja tehtävät ovat voineet nopeassa tahdissa muuttua. Toisilla on kädet täynnä töitä ja osa on menettänyt työnsä. Silloin työpaikalla on syytä tarkistaa, että jäljelle jääneet työntekijät selviävät työmäärän kanssa ja saavat apua uusien tehtävien haltuun ottamiseen. Täydennyskoulutustakin on oltava tarjolla riittävästi.

Helposti ajatellaan, että työhyvinvointi on johtamisen asia. On totta, että työnantaja on vastuussa työhyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja työterveyshuollon järjestämisestä. Vastuu hyvinvoinnista on silti meillä kaikilla. Se syntyy työn arjessa usein varsin pienistä teoista. Esimerkiksi siitä, miten työtä arvostetaan, miten onnistuu tauotus ja yhteen hiileen puhaltaminen uudessa normaalissa.

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Reilu peli ja työn tuunaaminen

Omilla teoilla on työhyvinvointia pohdittaessa merkitystä. Tasapaino työpaikalla säilyy siten, että jokainen auttaa toista parhaansa mukaan. Silloin työkaverin kyvyt pääsevät parhaiten esiin. Se mikä on yhdelle vaikeaa, hoituu toiselta kädenkäänteessä. Jokaisen työntekijän kohdalla joustetaan jossain työtehtäviin liittyvissä asioissa, ja syystäkin. Sen suhteen työpaikalla on oltava reilun pelin säännöt.

Jäykältäkin tutuvassa organisaatiossa omaa työtään voi aina jollain tavoin tuunata. Se onnistuu rikkomalla rutiineja, innostumalla uudesta, järjestelemällä työtapojaan uudelleen ja pyrkimällä kohti unelmiaan nykyisessä työssä. On myös hyvä muistaa työaikojen joustava suunnittelu, työaikapankki, työnkierto, lyhennetty työaika, vuorottelu- ja opiskeluvapaa ja kevennetty työ. Erilaisista vaihtoehdoista kannattaa keskustella työnantajan ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa.

Työssäjaksaminen on yhteispeliä

Miten sinä työpaikallasi jaksat, on kysymys, joka myös työnantajan on hyvä muistaa aika ajoin kysyä. Työnantaja säästää selvää rahaa, kun panostaa työntekijöiden työssä jaksamiseen. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet vaikkapa työaikoihin ovat yhteydessä vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Usein työhyvinvointia voidaan tukea pienin arjen teoin työyhteisössä.

Tärkeintä työssäjaksamisessa on työyhteisön yhteinen toiminta. Se, että työntekijöillä on aidosti aikaa kuunnella toisiaan. Kysyä missä työssäjaksamisen kanssa mennään. Sitä varten on luotava yhteisiä käytäntöjä, täydennyskoulutusta ja kehittämisen paikkoja kohti turvallista, terveellistä ja jaksamista edistävää työtä.

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

 

Esihenkilöltä vaaditaan paljon – Entä, jos vaatisit työntekijänä samaa itseltäsi?

Esihenkilöltä vaaditaan paljon. Pitäisi olla ainakin reilu, kuuntelija, kiittelijä, valmentaja, neuvoja, taikuri ja välillä erotuomari. Entä, jos vaatisit työntekijänä samaa itseltäsi? Seuraavana erään työntekijän pohdintoja pomostaan ja hänen asemastaan työporukassa.

Aloitetaan vaikkapa reiluudesta. Esihenkilöltä odotetaan usein täydellistä tasa-arvoisuutta, mutta samalla kykyä joustaa inhimillisistä syistä. Hänen on otettava huomioon työntekijöiden erilaisuus ja silti kohdeltava kaikkia samanarvoisesti. Mutta miten reilusti esimiestä työpaikalla kohdellaan? Työntekijät noudattavat aina jokaista saamaansa ohjetta, tukevat esimiestä työssään ja kohtelevat häntä reilusti. Niinkö? Eivät aina.

Esihenkilön on osattava kuunnella

Toinen asia, jota esihenkilöltä odotetaan, on kyky kuunnella. Työntekijät haluavat tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. He haluavat, että esihenkilöllä on aikaa juuri heille. Miten yksilön huomioiminen onnistuu vaikkapa isossa organisaatiossa, jossa työntekijöitä on sata? Se voi olla haastavaa.

Vaihdettaessa paikkaa pöydän toiselle puolelle, voidaan hyvin kysyä, kuka kuuntelee esimiehen murheita. Sitä kun on puun ja kuoren välissä työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Kun aika ei tunnu riittävän mihinkään. Kun tuntuu, etteivät työntekijät kuuntele tai tekevät ihan omiaan työpaikalla? Käsi sydämelle nyt. Kuinka moni työntekijä raivaa säännöllisesti työkalenteristaan aikaa kuunnellakseen, miten oma pomo todella voi?

Kiittämättömyys on maailman palkka

Hyvän esihenkilön odotetaan kiittävän työntekijöitä. Sanotaan, että kiittämättömyys on maailman palkka. Se tuntuu vaivaavan montaa työpaikkaa, jossa koetaan kiitosvajetta hyvin tehdyistä työsuorituksista. Entä, jos antaisi hyvän kiertää? Aloittaisi työntekijänä itse kiittämisen. Pitäisi huolta, että työvuorosta lähtiessään huikkaisi kiitokset myös pomolle. Lähettäisi sydämensä pohjasta kumpuavan kiitossähköpostin. Tai varaisi etäpalaverin vain kiittääkseen. Mitä luulet, että sen jälkeen tapahtuisi?

Esihenkilöstä halutaan yhä enemmän irti. Voivotellaan, että pomo on hautautunut tietokoneruutunsa taakse tiirailemaan hallinnon käppyröitä. Työntekijän vieressähän esihenkilön tulisi kulkea. Toimia valmentajana, sparraajana ja neuvonantajana. Silloin on syytä myös kysyä, kuinka miellyttävää työntekijää on johtaa. Tsemppaavatko työntekijät vastaavasti esihenkilöään riittävästi? Pomon paikalla kun tuulee melkein aina jostain suunnasta.

Erotuomari vai taikuri esihenkilönä?

Haastavampia työtilanteita monelle esihenkilölle ovat varmasti ristiriitatilanteet työpaikalla. Ne päivät, jolloin työntekijät vaativat kiihtyneenä pomoa paikalle erotuomariksi. Ei uskoisi, että aikuisten työpaikalla voidaan käyttäytyä joskus huonommin kuin lasten hoitopaikassa. Mitä, jos jokainen ottaisi vastuuta työpaikan tunneilmapiiristä? Ei lähdettäisi vihaisena, itku kurkussa, kateellisena tai kostoa vannoen työpaikalta kotiin. Sen sijaan opeteltaisiin porukalla ratkomaan ristiriidat kaikkia osapuolia kuunnellen, reilusti ja tehokkaasti. Silloin erotuomareita ei tarvittaisi.

Yhdellä sanalla sanoen esimiehen voidaan olettaa olevan taikuri. Selviytyvän tilanteesta kuin tilanteesta työpaikalla. Totuus on, ettei sellaista yksittäistä ihmistä ole. Työpaikalla tehdään töitä tiiminä. Entä, jos vaatisit kaiken saman itseltäsi, mitä vaadit pomoltasi? Muuttaisiko se ajattelutapaasi ja suhdetta pomoosi?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Maria Setälä

Maisa on työsuhdejuridiikkaan erikoistunut HR- ja palkitsemisen ammattilainen. Hän on saanut osallistujilta kiitosta siitä, että esittää kompleksiset juridiset asiat helposti lähestyttävästi ja ymmärrettävästi.

Maria ”Maisa” Setälä on aidon yhteistoiminnan puolestapuhuja: osallistaminen ja lokaalien erityispiirteiden huomioonottaminen on kriittistä, kun rakennetaan tulevaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia prosesseja ja toimintamalleja yhdessä.

Maisa on parhaimmillaan valmentaessaan. Kiitosta osallistujilta on saanut erityisesti hänen tyylinsä esittää kompleksiset juridiset asiat helposti lähestyttävinä ja ymmärrettävinä. Maanläheisen luennointitapansa myötä Maisa onkin saanut paljon positiivisia kommentteja osallistujilta. Juridiikan lisäksi Maisa onnistuu myös näkemään asiat yksilön kannalta, ja ratkaisua lähdetään rakentamaan organisaation tavoitteiden kannalta kestävällä, oikeudenmukaisella tavalla.

 

Taina Semi

Taina Semi, geroartist, on kokenut, käytännönläheinen, muistityön ja ihmislähtöisen kulttuurin uranuurtaja, uudistaja  ja valmentaja sosiaali- ja terveysalalla. Ex-hoivayrittäjänä hän on kehittänyt ja luonut ihmislähtöisen kulttuurin käytäntöjä omissa hoivakodeissa hyvin tuloksin. Hän uskoo vakaasti siihen, että henkilökunnan koettu työnlaatu tuo elämänlaatua heille itselleen, että ihmisille, joiden arjessa työskentelevät. Työ on rakkautta toiminnassa.  Merkityksellinen työ lisää työhyvinvointia. Se mistä tulevaisuudessa kilpaillaan, on osaava henkilökunta. Sote-alan yhteisöjen toiminnansisältöjen kehittäminen on Tainalle sydämen asia. Seuraavat sukupolvet, jotka jalkautuvat Sote-palvelujen piiriin ovat 50-, 60- ja 70-luvuilla syntyneet ihmiset. Nämä sukupolvet eivät tule tyytymään vanhaan malliin.

Tainan intohimoisia teemoja ovat luova ja kulttuurinen muistityö, ihmislähtöinen valmentajavalmennus sekä ihmislähtöiset bootcampit esimiehille ja tiiminvetäjille.

”Valmennusfilosofiani punaisena lankana on ihminen, ihmisen salaisuuden tutkiminen yhdessä.  Ihmislähtöisyys merkitsee ihmisen oman kokemuksen laittamista kaiken keskiöön, kuinka ihmisen ääni saadaan kuuluviin erilaisten tarinoiden ja konkreettisten työkalujen kautta.”

Anneli Ranta ja HP Sinervä

Tässäpä parivaljakko!  Näyttelijä ja kokenut vuorovaikutuskouluttaja Anneli Ranta ja psykologian ja kasvatustieteen asiantuntija HP Sinervä ovat inspiroivia ja mukaansatempaavia valmentajia.  Tämän valmennuksen tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen.

Koulutuksen perustana on työmoraalikartoitus ja sen pohjalta laadittava toimintaohjelma.

Anneli ja HP käyttävät paljon erilaisia oppimisen demonstraatioita kuvaamaan työelämän keskeisiä kehittämishaasteita. Niiden avulla asioista on helppo keskustella ja kaikkien osallistua.

Tämän parivaljakon ohjauksessa ”mennään eikä meinata”! Jos kaipaat konkreettisia tuloksia ja parannusta työyhteisön toimintatapoihin, Anneli ja HP ovat paras valinta!

Fatbardhe ”Fade” Hetemaj

Fatbardhe Hetemaj, KTM on kansainvälisyyden liputtaja. Kosovosta vuonna 1992 Suomeen muuttanut Hetemaj valittiin vuoden pakolaisnaiseksi vuonna 2009 rasismin vastaisesta työstä. Hän on toiminut myös keskustelijana YLE Radio Suomen Taustapeilin osiossa Pyöreä pöytä ja YLE TV1:n Aamu-TV:n urheiluun keskittyneessä osiossa Jälkihiki.

Fatbardhe on valmentanut vuodesta 2015 alkaen satoja ihmisiä tuloksekkaasti livenä, verkossa, uran ja hyvinvoinnin teemoista. Hän on kehittänyt omaa osaamistaan kansainvälisesti akkreditoitulla coachingkoulutuksella.

Työhyvinvoinnin ammattilaisena Hetemaj haluaa kehittää suomalaista työelämää ja esimiestyötä entistä laadukkaammaksi. Itsensä johtaminen on tärkeää kaikille työyhteisössä – niin johtajille, esimiehille kuin työntekijöillekin.♦

Tarja Eloranta

Tarja tukee business coachina esimiestä ottamaan tehtävänsä haltuun roolin muuttuessa, ensimmäisiin askeliin ja ensimmäisten haasteiden voittamiseen. Hän tukee ja kulkee valmennettavan rinnalla sekä haastaa etsimään uusia näkökulmia ja löytämään toimivia ratkaisuja.

Tarja auttaa työyhteisöjä ja johtoryhmiä parantamaan muutoskyvykkyyttään, kokeilukulttuuria ja yhteistyötaitoja mm. tukemalla valmentavaa johtamista.

Tavoitteena on rohkeus uudistua, kokeilla, oppia uutta ja hyödyntää kunkin vahvuuksia (tieto- teknologia – ihmiset), joka näkyy työtyytyväisyytenä, jatkuvana kehittymisenä, onnistumisena asiakaskohtaamisissa ja kilpailukyvyn kasvuna.

Anne Whellams

Anne on kokenut sote-palvelujärjestelmän kehittäjä, jolla on kansainvälinen kokemus sektorin muutostilanteista lainsäädännön ja toimintapolitiikan muutoksista aina yksittäisten toimintamallien uudistamiseen. Visionäärisenä ongelmanratkaisijana hän kykenee toimimaan tuloksellisesti haastavissakin olosuhteissa ja innostamaan muut mukaan muutokseen. Annen vahvuutena on kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja eri osa-alueiden riippuvuuksia, saada erilaiset toimijat puhaltamaan yhteen hiileen sekä huomioida uudistukseen liittyvät onnistumistekijät.

Annen työotteessa korostuu asiakaslähtöisyys sekä halu vastuulliseen kehittämistyöhön, jolla tuotetaan lisäarvoa niin palvelujärjestelmää käyttäville asiakkaille, erilaisille organisaatioille, mutta myös yhteiskunnan rajallisille voimavaroille. Kliininen pohjakoulutus ja työkokemus ovat antaneet hänelle hyvät valmiudet ymmärtää sektorin toimintaympäristöä ja erityispiirteitä myös käytännössä ja toimimaan rakentavassa yhteistyössä eri ammattiryhmien edustajien kanssa.

 

Ulrika Björkstam

Ulrika on ratkaisukeskeinen valmentaja, jonka erityisosaamista on resilienssi, eli muutoskykyisyys. Hän yhdistää ratkaisukeskeisen valmennuksen työskentelymetodeihin aiempaa leipälajiaan tulevaisuusajattelua, sekä positiiviseen psykologiaan nojaavaa tutkimustietoa. Hän on työskennellyt valmentajana ja keynote-speakerina jo vuodesta 2013. Hänen luennoissaan yhdistyvät niin tieteellinen fakta kuin upeat tarinat ja käytännön kokemukset, saaden aikaan intensiivisen ja vaikuttavan tunnelman.

Ulrika uskoo, että yksi ehdottoman tärkeä menestystekijä kaikille organisaatioille on kokonaisvaltainen huolehtiminen työntekijöiden hyvinvoinnista.

Hänen oma selviytymisensä vakavasta onnettomuudesta konkretisoi hänelle, kuinka valtavan tärkeä voimavara mielen joustavuus on. Ulrika oivalsi myös, kuinka suuri merkitys on sillä, minkälaisille ajatuksille antaa tilaa, ja kuinka kohdata ja käsitellä erilaisia tunteita. Kokonaisvaltaisena valmentajana hän yhdistää upeasti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen työpaikoilla ja itsensä johtamisen taitojen omaksumisen erilaisten elämässä vastaantulevien tilanteiden varalta.

 

Heini Salmu

Heinin missiona on rakentaa toimivampaa ja tuloksellisempaa työelämää yhdessä asiakkaittensa kanssa kehittämällä johtamista, työyhteisöjen toimivuutta ja asiakaskohtaamisia. Kauppatieteilijänä ja ammatticoachina Heini yhdistää valmennuksissaan businessosaamisen ihmisten toiminnan ymmärtämiseen – koska ihmiset tekevät tuloksen!

Valmennukset rakennetaan aina asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Vahvan teoriaosaamisen lisäksi Heini ammentaa pitkästä johtamis- ja kehittämiskokemuksestaan monipuolisia työkaluja ja käytännönläheisiä esimerkkejä valmennettavien käyttöön. Vuorovaikutteisissa toteutuksissa hyödynnetään myös osallistujien kokemuksia ja innostetaan yhteiseen keskusteluun ja ideointiin. Tavoitteena on herätellä omia oivalluksia ja löytää uusia ajattelu- ja toimintatapoja osallistujien omaan arkeen vietäväksi.