Artikkelit

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Edumarin koulutuksissa on tänä vuonna vahvasti läsnä työssäjaksamisen teema. Aiheen voi parhaiten kiteyttää yhteen kysymykseen. Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Meidän jokaisen on välillä tarpeen  pysähtyä niin arjen pyörityksessä kuin työpaikalla. Näin on erityisesti voimia vieneen ja poikkeuksellisen koronakriisivuoden jälkeen. Nyt on viimeistään aika miettiä, mistä oma jaksaminen tai jaksamattomuus työpaikalla johtuu. Miten hyvin työstä palautuu ja mikä omassa työssä on merkityksellistä ja tärkeää?

Oma työpaikka ja uudenlainen normaali

Oman työn sisältö, tekemisen tavat ja tehtävät ovat voineet nopeassa tahdissa muuttua. Toisilla on kädet täynnä töitä ja osa on menettänyt työnsä. Silloin työpaikalla on syytä tarkistaa, että jäljelle jääneet työntekijät selviävät työmäärän kanssa ja saavat apua uusien tehtävien haltuun ottamiseen. Täydennyskoulutustakin on oltava tarjolla riittävästi.

Helposti ajatellaan, että työhyvinvointi on johtamisen asia. On totta, että työnantaja on vastuussa työhyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja työterveyshuollon järjestämisestä. Vastuu hyvinvoinnista on silti meillä kaikilla. Se syntyy työn arjessa usein varsin pienistä teoista. Esimerkiksi siitä, miten työtä arvostetaan, miten onnistuu tauotus ja yhteen hiileen puhaltaminen uudessa normaalissa.

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

Reilu peli ja työn tuunaaminen

Omilla teoilla on työhyvinvointia pohdittaessa merkitystä. Tasapaino työpaikalla säilyy siten, että jokainen auttaa toista parhaansa mukaan. Silloin työkaverin kyvyt pääsevät parhaiten esiin. Se mikä on yhdelle vaikeaa, hoituu toiselta kädenkäänteessä. Jokaisen työntekijän kohdalla joustetaan jossain työtehtäviin liittyvissä asioissa, ja syystäkin. Sen suhteen työpaikalla on oltava reilun pelin säännöt.

Jäykältäkin tutuvassa organisaatiossa omaa työtään voi aina jollain tavoin tuunata. Se onnistuu rikkomalla rutiineja, innostumalla uudesta, järjestelemällä työtapojaan uudelleen ja pyrkimällä kohti unelmiaan nykyisessä työssä. On myös hyvä muistaa työaikojen joustava suunnittelu, työaikapankki, työnkierto, lyhennetty työaika, vuorottelu- ja opiskeluvapaa ja kevennetty työ. Erilaisista vaihtoehdoista kannattaa keskustella työnantajan ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa.

Työssäjaksaminen on yhteispeliä

Miten sinä työpaikallasi jaksat, on kysymys, joka myös työnantajan on hyvä muistaa aika ajoin kysyä. Työnantaja säästää selvää rahaa, kun panostaa työntekijöiden työssä jaksamiseen. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet vaikkapa työaikoihin ovat yhteydessä vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Usein työhyvinvointia voidaan tukea pienin arjen teoin työyhteisössä.

Tärkeintä työssäjaksamisessa on työyhteisön yhteinen toiminta. Se, että työntekijöillä on aidosti aikaa kuunnella toisiaan. Kysyä missä työssäjaksamisen kanssa mennään. Sitä varten on luotava yhteisiä käytäntöjä, täydennyskoulutusta ja kehittämisen paikkoja kohti turvallista, terveellistä ja jaksamista edistävää työtä.

Miten sinä työpaikallasi jaksat?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

 

Esihenkilöltä vaaditaan paljon – Entä, jos vaatisit työntekijänä samaa itseltäsi?

Esihenkilöltä vaaditaan paljon. Pitäisi olla ainakin reilu, kuuntelija, kiittelijä, valmentaja, neuvoja, taikuri ja välillä erotuomari. Entä, jos vaatisit työntekijänä samaa itseltäsi? Seuraavana erään työntekijän pohdintoja pomostaan ja hänen asemastaan työporukassa.

Aloitetaan vaikkapa reiluudesta. Esihenkilöltä odotetaan usein täydellistä tasa-arvoisuutta, mutta samalla kykyä joustaa inhimillisistä syistä. Hänen on otettava huomioon työntekijöiden erilaisuus ja silti kohdeltava kaikkia samanarvoisesti. Mutta miten reilusti esimiestä työpaikalla kohdellaan? Työntekijät noudattavat aina jokaista saamaansa ohjetta, tukevat esimiestä työssään ja kohtelevat häntä reilusti. Niinkö? Eivät aina.

Esihenkilön on osattava kuunnella

Toinen asia, jota esihenkilöltä odotetaan, on kyky kuunnella. Työntekijät haluavat tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. He haluavat, että esihenkilöllä on aikaa juuri heille. Miten yksilön huomioiminen onnistuu vaikkapa isossa organisaatiossa, jossa työntekijöitä on sata? Se voi olla haastavaa.

Vaihdettaessa paikkaa pöydän toiselle puolelle, voidaan hyvin kysyä, kuka kuuntelee esimiehen murheita. Sitä kun on puun ja kuoren välissä työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Kun aika ei tunnu riittävän mihinkään. Kun tuntuu, etteivät työntekijät kuuntele tai tekevät ihan omiaan työpaikalla? Käsi sydämelle nyt. Kuinka moni työntekijä raivaa säännöllisesti työkalenteristaan aikaa kuunnellakseen, miten oma pomo todella voi?

Kiittämättömyys on maailman palkka

Hyvän esihenkilön odotetaan kiittävän työntekijöitä. Sanotaan, että kiittämättömyys on maailman palkka. Se tuntuu vaivaavan montaa työpaikkaa, jossa koetaan kiitosvajetta hyvin tehdyistä työsuorituksista. Entä, jos antaisi hyvän kiertää? Aloittaisi työntekijänä itse kiittämisen. Pitäisi huolta, että työvuorosta lähtiessään huikkaisi kiitokset myös pomolle. Lähettäisi sydämensä pohjasta kumpuavan kiitossähköpostin. Tai varaisi etäpalaverin vain kiittääkseen. Mitä luulet, että sen jälkeen tapahtuisi?

Esihenkilöstä halutaan yhä enemmän irti. Voivotellaan, että pomo on hautautunut tietokoneruutunsa taakse tiirailemaan hallinnon käppyröitä. Työntekijän vieressähän esihenkilön tulisi kulkea. Toimia valmentajana, sparraajana ja neuvonantajana. Silloin on syytä myös kysyä, kuinka miellyttävää työntekijää on johtaa. Tsemppaavatko työntekijät vastaavasti esihenkilöään riittävästi? Pomon paikalla kun tuulee melkein aina jostain suunnasta.

Erotuomari vai taikuri esihenkilönä?

Haastavampia työtilanteita monelle esihenkilölle ovat varmasti ristiriitatilanteet työpaikalla. Ne päivät, jolloin työntekijät vaativat kiihtyneenä pomoa paikalle erotuomariksi. Ei uskoisi, että aikuisten työpaikalla voidaan käyttäytyä joskus huonommin kuin lasten hoitopaikassa. Mitä, jos jokainen ottaisi vastuuta työpaikan tunneilmapiiristä? Ei lähdettäisi vihaisena, itku kurkussa, kateellisena tai kostoa vannoen työpaikalta kotiin. Sen sijaan opeteltaisiin porukalla ratkomaan ristiriidat kaikkia osapuolia kuunnellen, reilusti ja tehokkaasti. Silloin erotuomareita ei tarvittaisi.

Yhdellä sanalla sanoen esimiehen voidaan olettaa olevan taikuri. Selviytyvän tilanteesta kuin tilanteesta työpaikalla. Totuus on, ettei sellaista yksittäistä ihmistä ole. Työpaikalla tehdään töitä tiiminä. Entä, jos vaatisit kaiken saman itseltäsi, mitä vaadit pomoltasi? Muuttaisiko se ajattelutapaasi ja suhdetta pomoosi?

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!