Artikkelit

Suomea ei enää uhkaa hoitajapula

Suomea ei enää uhkaa hoitajapula, koska pula-aika on jo alkanut. Koronakriisin jälkimainingeissa hoitajat ovat väsyneitä. Hoitajat ovat kesälomansa ansainneet.

On vain yksi mutta.

Mistä saada riittävä määrä kesäsijaisia tai hoitajia ylipäätään? Hoitajapulassa on hoitajien markkinat. He saavat kohtalaisen vapaasti valita kesätyöpaikkansa. Ympäri Suomea on nyt supistettava toimintaa tai suljettava sote-alan yksiköitä. Hoitajia ei yksinkertaisesti enää riitä kaikille työnantajille.

Kilpailu hoitajista on kiristynyt koko maailmassa

Kilpailu erityisesti kokeneista hoitajista kiihtyy vuosi vuodelta. Hallituksen arvion mukaan vuonna 2030 tarvitaan pelkästään vanhustenhoitoon 30 000 hoitajaa nykyistä enemmän. Suomi ikääntyy ja alkaa pikkuhiljaa toipua koronakriisistä. Se tarkoittaa, että yhä useampi hoitaja ja hoitotyön johtaja jää ansaitusti eläkkeelle hoitovelan kasvaessa hurjaa vauhtia.

Katseet onkin käännetty uusien hoitajien toiveissa maailmalle. Ulkomailta tulevat hoitajat ovat tervetulleita, mutta valitsevatko he juuri Suomen? Suomi kilpailee 13 miljoonan hoitajan vajeessa muiden maiden kanssa. Tarvitaan aikamoiset rekrytointivaltit, jotta hoitajan valinta osuu pieneen Suomeen.

Kuntien rahapuute heijastuu hoitajien työoloihin

Kuntien rahapuutteen vuoksi hoitoalasta on säästetty vuosikaudet. Resursseja on tiukennettu, rekrytoitu hoiva-avustajia ja leanattu toimintaa. Välillä on menty paniikissa täysin kielletylle alueelle, kuten junailtu haamuhoitajia työvuorolistoille, kuten on käynyt osassa ostopalvelujen toimittajien toiminnassa.

On selvä, että monessa paikassa hoitajia arvostetaan, työilmapiiri on hyvä ja työkaverit huippuja. Silti harva hoitaja on tyytyväinen kokonaisansioihinsa. Työoloissakin olisi monin paikoin petrattavaa. Raskaaksi työ muuttuu, kun työvuoroista puuttuu pitkään osaavia työkavereita.

Leikkaussalihoitaja katsoo tiukasti olan yli kuvan katsojaa blogijutussa Suomea ei uhkaa enää hoitajapula

Hoitajien hyvä koulutus yksi ratkaisun avaimista

Ratkaisu olisi nostaa housut kintuista ja käynnistää kansallinen hoitoalan remonttiohjelma. Hoitoalan työpaikat olisi saatava kuntoon. Alalle on saatava veto- ja pitovoimaa, jos mielii jonkun hoitavan itseään lähitulevaisuudessa. Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta myös koulutuksen laatuun on koulutusleikkausten jälkeen satsattava.

Mikään ei voita hyvin koulutettua hoitohenkilökuntaa. Verkkokoulutus on tullut jäädäkseen, mutta sen lisäksi tarvitaan lähikoulutusta. Hoitotyö on teknologian ja robotiikan lisääntyessäkin käytännönläheinen ammatti. Työn oppii parhaiten käytännössä, jota ohjaavat hyvät teoriatiedot ja ohjaajat.

Hoitajapulassa vetovoimaiset työolot on oltava kunnossa

Ihmismielen ja kehon monimutkaisuus, kohtaaminen ja auttaminen tekevät hoitotyöstä mielenkiintoista ja haastavaa. Hyvistä aikeistaan huolimatta hoitajat kokevat myös vuosittain lisääntynyttä uhkailua ja väkivaltaa. Tässä meillä kaikilla on skarppaamisen paikka. Viestin tulee olla: anna hoitajalle koskematon työrauha, muuten meitä ei hoida pian kukaan.

Suomea ei siis enää uhkaa hoitajapula. Se on jo täällä. Paljon on kehitettävää, jotta hoitajat eivät vaihda koulutuksen saatuaan alaa. Siksi joka ikisestä hoitajasta on pidettävä työpaikalla hyvää huolta. Hoitajapulassa vetovoimaiset työolot on oltava kunnossa: tarjottava hyvä täydennyskoulutus, perehdytys, kilpailukykyinen palkka, tuntuvat työsuhde-edut ja tuki työstä palautumiselle.

Muuta tietä ulos hoitajapulasta ei ole.

 

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!