elokuu, 2022 | Edumar

Kesälomien jälkeen arki alkaa jälleen lipua monen perheen arkeen. Koulun alkaminen aiheuttaa koululaisissa ja opiskelijoissa paljon erilaisia tunteita. Jokainen heistä kokee varmasti pientä jännitystä, koska edessä on paljon uutta ja tuntematonta.

Ihana vai kamala koulun aloitus?

Koulun aloittaminen on ihanaa sille, joka tykkää koulunkäynnistä ja menestyy oppiaineissa. Osa pitää siitä, että koulu tuo elämään ryhtiä ja rytmiä. Eniten varmasti odotetaan kavereiden tapaamista, omia lempiaineita ja itsensä haastamista.

Osa puolestaan huokaisee syvään ja ahdistuu koulun aloituspäivän lähestyessä. He haluaisivat loman jatkuvan loputtomiin. Koulussa voi odottaa porukasta ulossulkeminen, yksinäisyys ja pärjäämättömyys. Pahimmillaan kiusaajat odottavat uhriaan jo koulun pihalla.

Kouluyhteisössä tulee vallita oppimisrauha

Koulun tulisi olla paikka, johon jokainen kokee olevansa tervetullut. Yhteisö, josta löytyy oma paikka koululaisena tai opiskelijana, henkilökuntaan kuuluvana ja vanhempana. ”Koko kylä kasvattaa” on ajatusmalli, jota voisimme yhä enemmän hyödyntää kouluissa yksilösuoritusten sijaan.

Kouluyhteisön tärkein tehtävä on vaalia jokaisen oikeutta oppimiseen, hyvinvointiin ja turvalliseen koulupäivään. Siksi osallisuus, esteettömyys ja empaattisuus ovat tärkeä osa koulurauhaa. Toimivassa koulussa voidaan ja jaksetaan hyvin ympäri lukuvuoden.

Koulumaailman oivalluksia tuottamassa

Edellä kuvatut asiat puhututtavat usein Edumarin koulumaailman täydennyskoulutuksiin ja räätälöityihin koulutuksiin tulevia ammattilaisia. Opettajat, koulunkäynninohjaajat, kuraattorit, oppilaanohjaajat, rehtorit ja muu koulun väki painivat päivittäin visaisten kysymysten kanssa. Onneksi koulutuksissamme vallitsee hyvä henki ja ideoita suorastaan sinkoilee paremman koulupäivän puolesta.

Täydennyskoulutuksia suunnitellessa teemme ahkerasti töitä oivallusten eteen. Mikään ei ole sen kiehtovampaa, kun nähdä niiden syntyvän koulutuksissamme. Seurata tyytyväisenä koulun ammattilaisia, jotka vievät uusia ideoita ja uutta puhtia mukanaan omaan kouluunsa.

Edumar – Meiltä löydät monipuolisen, ajankohtaisen ja laadukkaan koulutustarjonnan. Jos et löydä sopivaa koulutusta valmiista tarjonnastamme, suunnittelemme tarpeitanne vastaavan koulutuksen. Ota yhteyttä!

Ennen lomaa on hyvä miettiä, mistä saa iloa ja mikä oikeasti edistää omaa palautumista ja rentoutumista. Kannattaa tarkkaan miettiä kannattaako loma aloittaa vaikkapa tekemättömien töiden listalla. Vai kaipaavatko keho ja mieli palautuakseen jotain aivan muuta?

Ensiaskel on osata irrottautua

Lomalla irrottautuminen tarkoittaa työpaikalta pois lähtemisen lisäksi sitä, että kykenee olemaan ajattelematta työtä tai arkihuolia. Mieleen putkahtavat työasiat voi vaikka kirjoittaa ylös. Sopia sitten itsensä kanssa palaavansa niihin loman lopuksi.

Palauttavaan lomaan ei välttämättä tarvita kylpyläreissuja tai silkkaa toimettomuutta. Lomalla kannattaa nukkua univelat pois, harrastaa rauhassa liikuntaa ja viettää aikaa tärkeiden ihmisten kanssa. Rentoutuminen voi olla lepäämisen lisäksi vaikkapa luonnossa liikkumista ja mielimusiikin kuuntelua.

Aikaa omille palauttaville ajatuksille

Yksi palauttavan loman tunnusmerkeistä on oman tekemisen kontrolli. Se tarkoittaa, että lomailija ottaa stressin vähentämisen ohjakset käsiinsä ja päättää milloin ja mitä haluaa tehdä. Usein onnistunutta lomaa kuvataankin siten, että lomalla sai tehdä mitä halusi ja mennä sinne, minne nokka näytti.

Monelle sopii itsensä haastaminen: taitojen kokeilu, uuden opettelu tai elämyksien kokeminen. Oppiminen ja pystyvyyden kokemus ovat palautumisen näkökulmasta tärkeitä asioita. Ne innostavat, virkistävät mieltä ja toimivat vastapainona työelämälle ja arjelle. Keskittymistä vaativa tekeminen, kuten lukeminen tai kouluttautuminen, voi palauttaa enemmän kuin pelkkä oleilu.

Kun loma ei ole palauttava

Lomalla on myönteinen vaikutus hyvinvointiin, mutta aina loma ei suju suunnitellusti. Joskus loma-aikaan kasataan liikaa odotuksia ja aikatauluja. Lomaa yritetään suorittaa väkisin läpi tai työasiat pyörivät häiritsevinä mielessä. Työuupumuskin on voinut edetä salakavalasti liian pitkälle. Hälytyskellojen tulisi soida viimeistään siinä vaiheessa, jos palaa toistuvasti rättiväsyneenä lomilta töihin.

Palauttavaan lomaan kannattaa suhtautua, kuten muihinkin elämäntaitoihin – niitä voi treenata. Tilannetta kannattaa selvitellä ja sparrata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ammattilaisen kanssa. Sellaisia ovat vaikkapa työterveyden ammattilaiset, työnohjaaja, laillistettu terapeutti tai valmentaja.

Koulut ovat pyörähtäneet käyntiin!